Suomalainen elokuvatuotanto oli 1980-luvun alkuvaiheessa jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Vanhan suomalaisen elokuvan tekijät, kuten Edvin Laine ja Matti Kassila, saivat vielä ajoittain elokuviaan ensi-iltaan. 1970-luvun osallistuvat elokuvantekijät alkoivat olla jo vanhanaikaisia ja aikansa eläneitä. Komediatuotanto oli monipuolistumassa, vaikka Spede Pasanen hallitsi sitä edelleen. Tässä vaiheessa alan ulkopuolelta tulleet Mika ja Aki Kaurismäki ja heidän kaverinsa onnistuivat, ensin […]
Suomalaisen palkinnon esikuvana oli tietenkin amerikkalainen Oscar-palkinto, joita oli jaettu jo vuodesta 1929 lähtien. Jussi-palkintoja jakoi aluksi Elokuvajournalistit ry, joka oli perustettu hieman ennen ensimmäistä Jussi-juhlaa. 1960-luvulta lähtien jakajana on ollut Filmiaura ry, jonka jäseninä on elokuva-alan tekijöitä, toimittajia ja kriitikoita. Alkuvaiheessa palkinto oli kriitikoiden jakama, mutta tähän aikaan monet toimittajat osallistuivat elokuva-alaan muullakin tavoin, […]
Tietosanomat
Saksan Bundesarchiv on ottanut ensimmäisenä Euroopassa käyttöön uuden elokuvien digitointijärjestelmän, joka mahdollistaa elokuvien korkealaatuisen digitoinnin ja näin edesauttaa saksalaisen elokuvaperinnön säilymistä.
Rauni Mollberg syntyi 1929 Hämeenlinnassa ja kuoli 2007 Loimaalla. Hän opiskeli teatterikoulussa 1940-luvun lopulla kurssilla, jolla oli mukana monia muitakin myöhemmin hyvin menestyneitä elokuva- ja teatterialan ammattilaisia kuten Mikko Niskanen ja Leo Jokela. Joensuussa vietetyn vuoden jälkeen hän sai kiinnityksen Kuopion yhteisteatteriin, jossa hän viihtyi pitkään, kunnes 1960-luvulla siirtyi television palvelukseen ensi uuteen televisioteatteriin ja […]
Yhdysvaltain kansallisarkisto on todentanut, että vanhin Yhdysvaltain hallituksen tuottama filmi onkin luultua vanhempi. Fort Myerin sotilastukikohdassa kuvatun filmin on ajateltu olevan vuodelta 1909, mutta filmin digitoinnin yhteydessä havaittiin, että filmiin on yhdistetty kuvamateriaalia vuodelta 1908. Vajaa kahdeksan minuutin filmipätkä kuvaa Yhdysvaltain armeijan ensimmäistä lentoa.
Niko Jutila esittelee teoksessaan Poikki! -toteutumattomat kotimaiset elokuvat osan hankkeista perusteellisesti, mutta joistain on vain vähän tietoja. Kun Suomen elokuvasäätiö alkoi osallistua elokuvien rahoitukseen 1970-luvulta lähtien, on toteutumattomista hankkeista kertynyt runsaasti aineistoa. Jutilan mukaan silloin alkoi toteutumattomien elokuvahankkeiden kultakausi. Joistain elokuvista löytyy käsikirjoitusversioita, mutta osasta vain suppeita sisältökaavailuja. Jutila pohtii teoksessaan ajoittain myös sitä, miksi […]
Jari Tervon LOIRI. on massiivinen elämäkerta massiivisesta suomalaistaiteilijasta. Teoksen merkitystä ei ainakaan vähennä se, että sen kirjoittaja on yksi Suomen tunnetuimmista ja myydyimmistä kirjailijoista. Kuten arvata saattaa, lopputuloksena on kirja, joka oli julkaisuvuotensa (2019) myydyin teos ja oletettavasti keikkuu myyntitilastojen kärkisijoilla pitkään ja joka aiheutti parran pärinää etenkin seksikohtauksillaan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Suosiosta, […]
Elokuvien julkisen rahoituksen kehittäminen nousi esiin 1960-luvulla kaikkialla maailmassa, kun televisio valtasi markkinoita ja vei katsojia perinteisiltä elokuvateattereilta. Tähän liittyi myös Suomen elokuvasäätiön perustaminen. Elokuvien julkinen rahoitus on aina ollut erilaisten kiistojen aiheena ja ne tuodaan kirjassa esiin. Poliittisten kiistojen lisäksi on erimielisyyksiä ollut taiteen ja viihteen välillä, kaupallisuuden ja epäkaupallisuuden välillä ja tietenkin vanhojen […]
Stalinin kuolema ja hautajaiset vuonna 1953 oli valtava mediatapahtuma Neuvostoliitossa. Hautajaisia ja muistotilaisuutta, jossa miljoonat venäläiset saapuivat jättämän jäähyväisiä pitkäaikaiselle diktaattorille Josef Stalinille. Tilaisuuksia tallennettiin usealla elokuvakameralla Moskovan kaduilla, työpaikoilla ja ympäri imperiumia. Ukrainalainen elokuvaohjaaja Sergei Loznitsa on nyt valmistanut säilyneistä elokuvista ja dokumentaarista pätkistä yli kaksi tuntia kestävän dokumenttielokuvan ”Valtiolliset hautajaiset (State Funeral), joka kuvaa Stalinin hautajaisia Neuvostoliitossa.
Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]
Suomen satavuotisjuhlien ympärillä on tänä vuonna monenlaista pöhinää, ja nopeimmat juhlijat lähtivät liikkeelle jo vuoden 2016 puolella. Juhlakirjaksi tätä viime syksynä ilmestynyttä, Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi yltänyttä artikkelikokoelmaa ei voi sanoa; kilpailuraatikin korosti perusteluissaan että teoksesta puuttuu pönötys ihan kokonaan. Teoksen nimi Maamme on kiva silmänisku: mitäpä olisi suomalainen kulttuuri ilman Sakari Topeliusta ja hänen aikalaisiaan. Ihan heidän […]
Juri Nummelinin teos 50 kirjaa 50 elokuvaa on nimensä mukaisesti artikkelikokoelma taiteenalojen klassikoista: ensinnäkin kuuluisista kirjoista, joista on tehty elokuvia, ja toiseksi kuuluisista elokuvista, jotka perustuvat kirjoihin. Jokainen kirja ja siitä tehty elokuva saa erillisen, 3-6 sivua pitkän artikkelinsa. Enemmistö sovituksista on Hollywood-tuotantoa, mutta eurooppalaisia, japanilaisia ja venäläisiä teoksia löytyy niitäkin tasaisin välein. Suomea edustavat […]
Arvostelu
Mitä animaatio on? Jari Lehtisen Animaation historia -teoksen mukaan animaatiossa on kyse elämän illuusion luomisesta: se on taikuutta, magiaa – liikkeen luomista. Animaattori on kiinnostunut Kierkegaardin Johannes Climacuksen tavoin ainoastaan liikkeestä. Lehtinen toistaa muutamaan otteeseen animaattori Bill Tytlan keskeistä ohjetta siitä, ettei animaattorin tule esittää hahmoa vaan liikettä. Animaattori siis visualisoi ja manipuloi liikettä, kuten skottilaiskanadalainen […]
Teoksen takakannessa todetaan, että vuosi 1996 on sekä yleisen äänioikeuden, että elokuvan juhlavuosi. Tämä ajatus toimii aasinsiltana, jolla yritetään koota kirjan eri aiheista olevat artikkelit saman teeman alle. Kirjan esipuheessa selviää, että kyseessä on seuran vuosikirja, joka tietenkin selittää sen miksi teos on julkaistu. Kirjan perusongelmana on juuri artikkeleiden irrallisuus toisistaan; Vuosikirja on tietysti merkittävä […]
Arvostelu
Suomalaisen elokuvaesseismin uranuurtaja Peter von Bagh porautuu uusimmassa teoksessaan rikoksen kiehtovaan maailmaan. Ulkoasultaan näyttävä, runsaasti kuvitettu Rikoksen hehku herättää jokaisen rikoselokuvaa – siis jokaisen elokuvaa – harrastavan mielenkiinnon. Teos ei kuitenkaan ole vain komeisiin kansiin pakattu lahjakirja, vaan mielenkiintoinen ja haastava yritys tarkastella rikosta elokuvassa ja rikoselokuvaa yhteiskunnassa, siis hyvin suositeltava kirja kaikille vannoutuneille filmihulluille. […]
Suomalaisesta viisikymmenluvusta ei ole tutkimukseen perustuvia vakiintuneita kielikuvia, kuten 1940-luvusta vaaran vuosina tai 1960-luvusta suuren muuton aikana. Jonkinlaiseksi leimaksi 1950-luvulle voisi antaa kuitenkin korkean ja matalan vuosikymmenen, jota edellinenkin suomalaista 1950-lukua käsitellyt kirja, Anna Makkosen toimittama Avoin ja suljettu. Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa (1992) taannoin käsitteli. Jo tuolloin Makkonen totesi, että 1950-luvusta on tutkimusta vähän, […]
Arvostelu
Suomen kansallisfilmografian varhaisvuosia esittelevän teoksen ilmestyminen merkitsee sitä, että kansainvälisestikin arvioiden merkittävä kulttuurinen suurtyö kattaa nyt katkoksitta kuuteen teokseen sidottuna vuodet 1907-1961. Teokseen sisältyvät ensinnäkin esittelyt vuosina 1907-1935 Suomessa valmistuneista 115 elokuvasta. Niistä on säilynyt nykypäivään 50 (43%), katkelmittain säilyneitä on 22 elokuvaa (19%), mutta kokonaan tuhoutunut 43 elokuvaa (38%). Filmografia tarjoaa kustakin elokuvasta tuotanto- […]
Arvostelu
Osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan 1950-luvulla elänyt ja tuota vuosikymmentä hieman myöhemmin tutkinut lukija ottaa tämän kirjan käteensä poikkeuksellisen herkällä otteella. Jo kansikuva (Esa Pakarinen frakkiherrana ja tukkijätkänä) ja takakannnen kuva (Repe Helismaa ja Pentti Saarikoski saman sateenvarjon alla) houkuttelevat lukemaan. Kirja siis kertoo nimensä mukaisesti pääosin Suomen 1950-luvusta. Kuitenkin jotkut artikkelit kertovat pääasiassa 1940-luvusta kuten […]