Historian sisällä elävinä meidän on vaikeaa tietää, missä olemme juuri nyt suhteessa aiemmin tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Lienee melko riidatonta, että nyt aika on toisenlainen kuin aiempi, kylmän sodan päättymisen jälkeinen ajanjakso – vai oliko noissa parissa vuosikymmenessä muutenkin kyse vain läntisestä ylioptimismista. Tapahtumien muutosvauhtia kuvaa, että vielä Timo Miettisen teoksen ilmestymisen aikoihin syksyllä 2021 perinteinen […]
RePAST-hankkeen toteuttamat sivukokonaisuudet tarjoavat mahdollisuuden matkustaa virtuaalisesti Euroopan lähihistorian kahdeksaan kipupisteeseen. Sivut koostuvat 366° näkymistä, joihin on yhdistetty tekstejä, muistelmia, kuvia ja visailutehtäviä.
Odeuropa: Negotiating Olfactory and Sensory Experiences in Cultural Heritage Practice and Research -projekti pyrkii tunnistamaan ja luomaan uudelleen eurooppalaisia tuoksuja ja hajuja 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Monitieteisen hankkeen on tarkoitus aloittaa toimintansa tammikuussa 2021.
Kuninkaallisuus on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Siitä asti, kun paavi Stefanus III kruunasi (voiteli) frankkipäällikkö Pipin Pienen frankkien kuninkaaksi, on Euroopassa ollut virallisia kuninkaita. Käsitteenä kuningas on kuitenkin jo pronssikauden ajoilta tunnettu germaanisperäinen nimitys, joka on lainautunut sittemmin useisiin kieliin. Se merkitsee yksinkertaisesti hallitsijaa, johtajaa. Suomessa käsite on merkinnyt arkikielessä mm. työyhteisön esimiestä (nuottakuningas). Norjassa […]
Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.
Europeana Common Culture -hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Osana hanketta Europeana ja Ruotsin kansallisperinnön virasto Riksantikvarieämbetet ovat julkaisseet blogitekstejä, joissa tarkastellaan humalan merkitystä Euroopan historiassa. Viljelykasvina humala oli merkittävä arjen ja yhteiskunnan kannalta.
Arvostelu
Joutilaat ja ahkerat on historiantutkija Johanna Ilmakunnaksen uusin suomenkielinen artikkelikokoelma 1700-luvun eurooppalaisen säätyläistön elämäntavasta. Kirja jakaantuu kolmeen osaan. Maalla ja kaupungissa -osiossa tarkastellaan tilakokemuksia, töitä ja askareita maaseutukartanoissa sekä urbaania rakentamista osana aatelin velvollisuuksia. ”Tavaroiden maailma” keskittyy nimensä mukaisesti shoppailuun, kuluttamiseen ja käsitöiden tekoon. Seurallisuuden muotoja -osiossa perehdytään ruokailuun sekä perhesuhteisiin. Artikkelikokoelma vai monografia? Kirjan […]
Tony Judt lainaa mammuttimaisen teoksensa Postwar: A History of Europe since 1945 (2005) loppupuolella Heinrich Heinen kuvausta ranskalaisesta ja saksalaisesti patriotismista. Heine idealisoi oman aikansa ranskalaisen patriotismin laajenevina kehinä isänmaanrakkaudesta ihmiskunnan rakkauteen. Saksalaisen patriotismin hän näki provinsiaalisena ja kuppikuntaisena kaiken ulkomaisen ja vieraan vihaamisena. Kuten Judt toteaa, ei Heinen ”Ranska” ja ”Saksa” vastaa enää nykytilannetta, […]
Arvostelu
Roomalaiset nimesivät Välimeren ”Mare nostrumiksi”, meidän mereksemme. Heidän näkökulmastaan se oli valtakunnan sisämeri, ja sen myötä heidän omansa. Jaakko Hämeen-Anttila ottaa kirjassaan Mare Nostrum: länsimaisen kulttuurin juurilla lähtökohdaksi ajatuksen Välimerestä yhteisenä, jaettuna merenä; kaikkien niiden ihmisten ja kansojen merenä, jotka ovat sen rannoilla eläneet. Kun ajatellaan nykyistä maailmanjärjestystä, se näyttäytyy länsimaisen kulttuurin voittokulkuna. Niin tekniset, […]
Etnologian professori Bo Lönnqvistin 152-sivuisen kirjan nimi ”Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä” on harhaanjohtava, sillä se lupaa paljon vähemmän kuin antaa. Lähes puolet kirjasta on ”leivoksen esihistoriaa”, leivän historiaa. Lukija saa tietää leivän aseman, muodot ja tehtävät Lähi-idän ja Egyptin korkeakulttuureista nykyaikaan. Samoin tulevat selvitetyksi niin karjalanpiirakoiden kuin pettuleivän tekotavatkin. Ennen kuin Lönnqvist pääsee leivokseen hän […]
Arvostelu
”jäljelle jäi vain vauhkoontunut sota, jota harvat yrittivät ohjata, jota kukaan ei kontrolloinut ja josta kaikki kärsivät. Näky on surullinen eikä kovinkaan mieltä ylentävä, mutta, näin uskon, sitäkin opettavaisempi.” Noihin sanoihin päättää Peter Englund suomenkielisen laitoksen esipuheen teoksessaan Suuren sodan vuodet. Kirjassaan Englund ainakin pitää sen mitä lupaa. Hänen lähestymistapansa kolmikymmenvuotiseen sotaan tuo esille raadollisen […]