Ellei lukija valmistaudu vastaanottamaan tuoretta suomennosta Liber facetiarumista (1451) eli Poggion Bracciolinin kokoamia tarinoita Firenzen 1400-luvun alkupuolen varhaishumanistien harrastamana aikuisviihteenä, voi hymy hyytyä kaskukokoelmaa selatessa. Johdantoon ja loppuviitteisiin perehtyminen on välttämätön suodatin latinan kielen verhoilusta riisutuille groteskeille jutuille. Mutta taustatieto tuo esille myös Giovanni Francesco Poggio Bracciolinin (1380―1459) vakavamman puolen, joka saa Pekka Matilaisen johdannossa […]