Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]

Lue lisää

Kuninkaallisuus on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Siitä asti, kun paavi Stefanus III kruunasi (voiteli) frankkipäällikkö Pipin Pienen frankkien kuninkaaksi, on Euroopassa ollut virallisia kuninkaita. Käsitteenä kuningas on kuitenkin jo pronssikauden ajoilta tunnettu germaanisperäinen nimitys, joka on lainautunut sittemmin useisiin kieliin. Se merkitsee yksinkertaisesti hallitsijaa, johtajaa. Suomessa käsite on merkinnyt arkikielessä mm. työyhteisön esimiestä (nuottakuningas). Norjassa […]

Lue lisää

Varjoista valtaistuimelle – Anna Jagellonica ja Itämeren valtapiiri 1500-luvulla on ensilukemalta vaikea luokiteltava. Onko kyseessä naishistoriaan keskittyvä teos? Vai kuvaako se enemmänkin Puola-Liettuan sisä- ja ulkopolitiikkaa, jota ensisijaisesti tarkastellaan sekä Anna Jagellonican, tämän lähipiirin että yhteiskunnan valtatasojen näkökulmasta? Anna Jagellonican elämäntarinan yksityiskohtaista kuvausta odottava lukija saattaa pettyä: vaikka teos tarjoaakin kiehtovan aikamatkan kuninkaallisen naisen jalanjäljille, […]

Lue lisää