”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]

Lue lisää

2

Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]

Lue lisää

Suomen ja Venäjän historian dosentin Jyrki Paaskosken teos tarkastelee Helsingin Diakonissalaitosta osana suomalaisen yhteiskunnan kehitystä 150 vuoden ajalta. Helsingin Diakonissalaitos sai alkunsa vuonna 1867, nälänhädän aikana, kun leskieverstinna Aurora Karamzin teki aloitteen katoaikana sairastuneiden auttamisesta. Diakonialaitoksen esikuvana oli vuonna 1836 perustettu saksalainen Kaiserswerthin diakonissalaitos. Vaikka hädänalaisten auttaminen on kuulunut kristinuskoon vuosisatojen ajan, diakonia-ajattelu aloitti eurooppalaisessa […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]

Lue lisää

Helsinki kieliyhteisönä on kiinnostanut Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunosta jo pitkään. Vankka pohja uudelle venäläisyyteen keskittyvälle etymologiselle sanakirjalle on vuonna 2000 ilmestynyt suuri slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, jonka hän vielä toimitti yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa. Uusi teos on omistettu edesmenneelle Stadin friidulle, Marjatalle. Paunosten yhteinen rakkaus on ollut Stadin slangit, joita […]

Lue lisää

Heikki Wariksen (1901-1989) alun perin vuosina 1932 ja 1934 ilmestynyt klassikkotutkimus sai toisen tulemisensa jo 1973 Weilin & Göösin julkaisemassa 300-sivuisessa lyhennelmässä, jonka ilmestyessä tekijä itse oli vielä antamassa siunauksensa tiivistämiselle. Nyt Into Kustannus on venynyt julkaisemaan koko alkuperäisteoksen alaviitteineen ja liitteineen. Alkuun on vielä lisätty sosiaalipolitiikan tutkijan Jorma Sipilän esipuhe ja presidentti Tarja Halosen […]

Lue lisää

Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]

Lue lisää

Keväällä 1945 Helsinki otti vastaan rauhan. Maailmansodan päättyminen Suomessa ja Euroopassa merkitsi pääkaupungissa uuden ajan alkua niin arjessa kuin politiikan ylätasolla. Helsinki 1945 tarjoaa monipuolisen mutta hieman epäselvän näkymän tähän kiehtovaan aikaan. Kirjan kolmen pääluvun näkökulmat jäävät erillisiksi, eikä kirjassa ole johdantoa tai kokoavaa loppulukua. Lyhyessä esipuheessa ei mainita, että kukaan kirjoittajista olisi ollut erityisessä […]

Lue lisää

Helsingissä puhuttavat suomet on kielentutkijoiden keskuudessa syntynyt artikkelikokoelma Helsingin alueen 2010-luvun kielinäköaloista. Sillä on, ajoittain melko raskaasta ammattikielestään huolimatta, oma ajatuksia generoiva annettavansa myös muiden tieteenalojen tutkijoille. Etenkin koosteen suomalaista monietnisyyttä ja kielen uusiutumista koskevat artikkelit ovat varmasti yleisemminkin kiinnostavia. Aihepiiristä kiinnostuneiden sosiologien, historiantutkijoiden, antropologien ja folkloristien kannattaakin vähintäänkin selata opus läpi. Otetaan helppo esimerkki omasta lähestymiskulmastani teokseen […]

Lue lisää

Suomessa jo vuosikymmeniä jatkunut Viron historian harrastus on mielenkiintoinen ilmiö, joka ei näytä juuri synnyttäneen vastaavaa liikehdintää lahden eteläpuolella. Seppo Zetterberg on tämän tutkimusperinteen tunnetuimpia edustajia. Hänen luetuin teoksensa lienee kahdeksan vuotta sitten ilmestynyt laaja ja kiitelty Viron historian yleisesitys, joka on käännetty myös viroksi – monien muiden Zetterbergin tutkimusten tapaan. Nyt käsillä oleva tutkimus […]

Lue lisää

Miksi Anja Kervanto Nevanlinna on kirjoittanut teoksen Oulunkylä–Åggelby: Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat? Miksi pitää julkaista taas yksi kirja alueesta, josta sama tilaaja – Oulunkylä-Seura – on jo julkaissut Maunu Harmon kirjoittaman teoksen Oulunkylä – Åggelby, Vihreä idylli (1987) ja Heikki J. Eskelisen kirjoittaman teoksen Vihreä idylli: Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (2005)? (Sitä paitsi alueesta ovat kertoneet myös […]

Lue lisää

Historiallinen jännitysromaani on maailmalla ollut jo pitemmän aikaa suosittu genre – siitä pitävät sekä kirjailijat että lukijat. Suomessa lajityyppi tekee vasta tuloaan, mutta suhteellisen leveällä rintamalla – äkkipäätä mieleen tulee ainakin puolenkymmentä viime vuosina historiallisen jännärin julkaissutta kirjailijaa. Määrällisesti ahkerin on ollut Tapani Bagge, joka on sijoittanut 1930–1940-lukuihin jo neljä dekkaria. Niiden sankarina seikkailee Etsivän […]

Lue lisää

Painostaakseen Suomen rauhaan Neuvostoliitto suuntasi helmikuussa 1944 Helsinkiin kolme ilmahyökkäystä, joihin kuhunkin osallistui useita satoja lentokoneita. Pienempiä iskuja tehtiin mm. Ouluun ja Turkuun. Pommitukset suoritti Neuvostoliiton ylijohdolle suoraan alistetut kaukotoimintailmavoimat Aviatsija Dalnego Dejstvija (ADD). ADD oli jaettu armeijakuntiin, jotka oli edelleen ajettu divisiooniin ja ne puolestaan rykmentteihin. Yksiköllä saattoi olla nimessään kunnianosoituksena sana ”kaartin” [yksikkö]. […]

Lue lisää

Kun on oppinut kunnioittamaan Sven Hirnin yksityiskohdiltaan tietorikkaita ja viihdyttäviä kirjoja Suomen kulttuurihistorian eri aloilta, ovat ennakko-odotukset vaarallisen korkealla. Hänen uusin kirjansa Helsingin hotelli- ja ravintolaelämästä ei kilpaile ainoastaan hänen oman aikaisemman aihetta sivuavan tuotantonsa, vaan myös Yrjö Soinin (1963) ja Ester-Margareta von Frenckellin (1943-1947) kanssa. Voiko Hirn kertoa enää mitään uutta aiheesta? Korvaako uusi […]

Lue lisää