Kaarle Aukusti (Kalle) Lehmus (1907–1987) oli yksi niistä sotavuosien ja sodanjälkeisen ajan vaikuttajayksilöistä, jotka eivät välttämättä paistatelleet julkisuuden valokeilassa, mutta joiden panos erilaisissa poliittisissa prosesseissa ja yhteiskunnan kehityskuluissa oli kiistaton. Vaikka Lehmus tunnettaneen ennen kaikkea sodan ajan tiedotustoiminnan keulahahmona, uralle mahtuu käänteitä siinä määrin, että tuoreen elämäkerran parissa ei pitkästy. Tiedotuksen rivimiehestä propagandapomoksi Kirjoittajakaksikosta Jussi […]

Lue lisää

1

Yrjö Aukusti Wallinmaan (1892–1943) kausi Oulun hiippakunnan piispana jäi parin viikon mittaiseksi, mutta hänet muistetaan silti erityisesti Pohjois-Suomessa. Wallinmaa sai surmansa jatkosodan ehkä tunnetuimmassa partisaani-iskussa Saariselän Laanilassa heinäkuisena yönä. Samassa hyökkäyksessä menehtyi heti kaksi muuta ihmistä, ja neljäs uhri taisteli hengestään sotasairaalassa vielä joitakin päiviä. Ville Jalovaaran Piispa Wallinmaan surmassa yhdistyvät kirkko- ja sotahistoria sekä […]

Lue lisää

Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]

Lue lisää

Valtion tiedoituslaitos (VTL) oli vuosina 1941–1944 toiminut propaganda- ja sensuurielin, jonka tehtävänä oli muokata kansan mielialoja maan hallituksen ja sodanjohdon toimille myönteisiksi ja estää haitalliseksi katsotun informaation leviäminen suomalaisten keskuuteen. Virastossa työskenteli kaikkiaan noin 600 henkilöä. Toimittaja ja tietokirjailija Keijo K. Kulha on valinnut heistä tarkasteluunsa kymmenen miestä, joita hän nimittää sotapropagandan valiojoukoksi. Tarkkaan ottaen […]

Lue lisää

Satumaarit Myllyniemen tietokirja Yliluonnollinen sota 1939–1945 antaa hieman toisenlaisen kuvan Suomen sodista. Se on kerännyt yksien kansien väliin ainutlaatuista muistitietoa yliluonnollisiksi koetuista ilmiöistä sotien aikana – hangista, jotka on nähty verisinä, oudoista enteistä ja omaisista, jotka tulevat vierailemaan kuoleman hetkellä. Näitä enteitä ja outoja näkyjä on nähty ympäri Suomea. Niitä on myös nähty laajasti aina […]

Lue lisää

Wiipuri.fi -portaali on julkaissut sivuillaan kansion kuvia, jotka esittävät Viipuria jatkosodan aikana. Kuvat ovat lopetetun Wiipurin arkistoyhdistyksen (WAY) kokoelmista, jotka ovat nykyisin Wiipuri-Yhdistys ry:n hallussa. Viipuri jatkosodan aikana -kansio löytyy tästä linkistä. Kansio sisältää myös valokuvia, joita portaalin toimituskunta ei ole kyennyt paikantamaan. Jos tunnistat paikan, olethan yhteydessä osoitteeseen . Kuvat on lisensoitu CC BY 4.0 -lisensilla. […]

Lue lisää

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

Arvostelu

Esa Sirénin teoksessa Sodan kuvat (Gummerus 2016) narratiivinen ote tulee tekstin sisään upotettuina lyhyinä kertomussirpaleina. Nyt käsillä olevassa, eräässä mielessä tuota teosta täydentävässä kirjassa, itse kerronta alkaa nousta pääosaan. Toki edelleenkin joudutaan – ja pitääkin – operaatioita selostamaan ja liittämään ne laajempaan kontekstiin. Mutta Sodan tarinoissa kerronta lähtee kunnolla elämään ja täyttää käytännössä puolet tekstisivuista. […]

Lue lisää

5

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää

Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]

Lue lisää

Arvostelu

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 ovat nyt vapaasti saatavilla seuran sivuilla.

Lue lisää

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]

Lue lisää

2

Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]

Lue lisää

Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]

Lue lisää

Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]

Lue lisää

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]

Lue lisää

Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä  kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]

Lue lisää

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Lue lisää

Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.

Lue lisää