Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 ovat nyt vapaasti saatavilla seuran sivuilla.
Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]
Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]
Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]
Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]
Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]
Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]
Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]
Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.
André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.
Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]
Suomalainen tiedustelu-upseeri, vapaaherra ja majuri Maximilian von Hellens (1898–1967) pidätettiin Kolatselässä Aunuksen Karjalassa syyskuussa 1942 koska hänen uskottiin luovuttaneen sotasalaisuuksia Yhdysvalloille. Suomen ja Saksan itärintaman joukkojen ryhmitystä koskeneiden tietojen pelättiin päätyvän tätä kautta Neuvostoliiton tietoon, niin kuin sitten kävikin. Sotaylioikeus tuomitsi von Hellensin sotapetoksesta kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu toimeen. On sinänsä ihme, ettei von […]
Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen johdolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettu laaja tutkimus- ja julkaisuprojekti, joka käsittelee eri aselajien ja keskeisten toimijoiden taktiikan kehityshistoriaa itsenäisen Suomen ajalta. Siihen liittyy everstiluutnantti, dosentti Marko Palokankaan teos, joka käsittelee suomalaista tiedustelutoimintaa. Palokangas aloittaa teoksensa luomalla laajahkon katsauksen tutkimusaiheensa taustaan, esittelemällä suomalaisen sotataidon olemusta. Perinteisen käsityksen mukaan oppi sodankäynnistä jaetaan strategiaan (sotataito) […]
Mitä tapahtuu, kun saadaan samaan porukkaan peliyhtiö Puolenkuun Pelit johtaja ja sotahistorian harrastaja, strategiapelien tekijä ja historiatapahtumien käsikirjoittaja, Apulanta-yhtyeen lauluntekijä ja reservin alikersantti sekä Norjassa vaikuttava sotapelien ja historiantutkimuksen harrastaja. Syntyy teos Finland at War: Continuation War and Lapland War 1941–1945 (2016). Kun joukkoon lisätään vielä suomentaja, tietokirjailija ja toimittaja Simo Liikanen, päästäänkin nyt käsillä […]
Johannes Hynösestä tuli julkkis, koko kansan Hannes, kun häntä haastateltiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla 6.12.2014. Tuolloin 101-vuotias sotaveteraani hurmasi sekä paikalla olevat että television ääressä juhlivat kansalaiset aitoudellaan, luontevuudellaan – ja tanssillaan! Juhlien jälkeen tiedotusvälineet riepottivat miestä haastattelusta toiseen ja tekivät hänen elämänvaiheitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan koko kansalle tutuiksi. Kaikki viestimet antoivat myönteisen kuvan ikinuoresta […]
Arvostelu
Talvisota on muokkautunut tämän päivän ihmisen mieleen lähinnä kahta kautta. Antti Tuurin romaanin pohjalta rakennettu Talvisota-elokuva tarjoaa kuvan jämeristä pohjalaisista, jotka pitivät asemansa Taipaleenjoella voimakasta vihollista vastaan. Toinen mielikuva rakentuu suomalaisissa korpimaastoissa talven hyytävässä kylmyydessä vihollista kurittaneista metsien ja pikkutilojen miehistä, jotka motittivat ja tuhosivat olosuhteisiin tottumattoman vihollisen niin Laatokan Karjalassa kuin ylempänä Suomussalmen ja […]
Arvostelu
Rintamakirjeenvaihtajat, ns. TK-miehet laativat tuhansia artikkeleita, piirsivät kuvia rintamaoloista, valokuvasivat ja filmasivat sotaa, joskus jopa taistelutapahtumia. Päämaja oli se paikka ja sensuurilaitos, jonka läpi TK-miesten työn tulokset kulkivat ennen kuin päätyivät lehtiin tai valkokankaalle. Kirjeenvaihtajat olivat päämajan tiedotusosaston alaisia. Kaikkea heidän kirjoittamaansa ei suinkaan julkaistu, mutta suuri osa sensuroiduistakin töistä säilyi arkistoissa nykypäiviin saakka. Kuva: […]
Arvostelu
Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]
Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa ovat monelle suomalaiselle varmasti tuttuja Antti Tuurinromaaneista sekä Tuurin kirjaan Rukajärven tiellä (1990) perustuvasta elokuvasta Rukajärven tie (1999). Nyt tältä jatkosodan rintamalta on julkaistu Gummeruksen kustantamana romaanikirjailija ja jääkiekkovalmentaja Esa Sirénin teos Sodan kuvat. Rukajärvi 1941. Kuulin teoksesta ensimmäisen kerran Turun kirjamessuilla 2016 Esa Sirénin esitellessä kirjaansa paikan päällä. Teoksen idea […]
Arvostelu
Antero Uiton ja Carl-Fredrik Geustin kirjoittama Taistelu Suomenlahden ulkosaarista valottaa kaikkien kuuden asutun itäisen Suomenlahden saaren (Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari, Seiskari sekä pikkusaaret Someri ja Narvi) historiaa pitkältä ajalta. Vaikka ”taistelu” on kirjan nimessä yksikössä, sisäsivuilta niitä löytyy monia eli talvi- ja jatkosodan lisäksi sisällissodan tapahtumat. Ja vaikka pääpaino on kirjan nimen mukaisesti sotahistoriassa, mukaan mahtuu […]