Arvostelu
Viimeistään ensimmäisestä maailmansodasta lähtien on tiedostettu, että sodista on kirjoitettu kovin paljon kenraalien näkökulmasta ja runsaslukuiset rivimiehet ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka heidän vastuullaan taistelut viime kädessä olivat. Suomellakaan ei ole mitään syytä ylpeillä tilanteesta. Viime sodat koskivat välittömästi vajaata 20 prosenttia väestöstä ja välillisesti suunnilleen kaikkia. On totta, että Kansa taisteli –lehti http://kansataisteli.sshs.fi ja […]
Arvostelu
Paavo Rantasen teoksen takakansitekstissä todetaan: ”Jatkosodan historia keskittyy usein vuoden 1944 dramaattisiin tapahtumiin ja sodan syttymiseen kesällä 1941. Kun Suomen ja Saksan hyökkäys itään pysähtyi vuoden 1941 lopussa, alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Rintamalta tai sen takaa ei juuri tullut suuria uutisia, minkä vuoksi tutkimuksissakaan ajanjaksoa ei ole juuri huomioitu.” En oikein voi yhtyä […]
Arvostelu
Matti Kosonen tunnetaan aktiivisena sotahistorioitsijana, joka on myös syvällisesti perehtynyt viime sotien, erityisesti jatkosodan tiedusteluun, vakoiluun ja kaukopartiointiin. Heidi Ruotsalainen on (vielä) hieman tuntemattomampi Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija, joka hänkin on perehtynyt jatkosodan kaukopartiotoimintaan ja kylmän sodan Nato-vakoiluun. Nyt nämä kaksi ovat yhdessä teroittaneet kynänsä ja lähteneet tarkastelemaan suomalaisen kaukopartiotoiminnan ja vakoilukoulutuksen kenttää naisten kertomusten […]
Arvostelu
FT Vesa Määtän biografia kenraaliluutnantti K.L. Oeschista perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon, johon viitataan teoksen nooteissa vajaa tuhat kertaa. Kyseessä on kiistatta tieteellinen tutkimus, johon olisin kaivannut yhtä tieteellisen tutkimuksen elementtiä, nimittäin johdantoa, jossa olisi käsitelty aikaisempaa tutkimusta ja rajattu aihetta. Määttä viittaa lähteissään Helge Seppälän Oesch-biografiaan vuodelta 1998, muttei missään vaiheessa pohdi oman kirjansa suhdetta […]
Arvostelu
Alaotsikko kertoo kirjan ytimen: kirja käsittelee siis Salpalinjan linnoitustöitä Etelä-Savossa. Pääotsikko sen sijaan on hieman erikoinen, sillä eivät kyseiset herrat mitään tuollaisia sanoneet – kirjoittajat sen itsekin toteavat heti alussa. Kenraaliluutnantti Edvard Hanell toimi linnoitustöiden johtajana keväästä 1940 jatkosodan loppuun. Kapteeni Reino Arimo puolestaan toimi maastosuunnittelijana linnoitustöissä, tuomittiin asekätkennästä ja jäi lopulta 1968 eläkkeelle pääesikunnan […]
Arvostelu
Viime vuosina on ilmestynyt runsaasti kirjoja, joissa sota-ajan teksti- ja valokuvamateriaalia on tuotu nykylukijoiden ulottuville autenttisen ajankuvan luomiseksi. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Pekka Tuomikosken teoksen Sensuroidut sotakirjoitukset. Suomalaista sota-ajan sarjakuvaa ei sen sijaan ole juurikaan uudelleenjulkaistu, pilapiirroksista puhumattakaan. Otava tosin julkaisi vuonna 1999 kokoomateoksen sota-aikaisista Rymy-Eetu-sarjakuvista, mutta muuten sota-ajan sarjakuvien historia on muodostanut tähän asti […]
Arvostelu
Maitolaiturilta sotakokemuksiin Jaana Laamanen väitteli vuonna 2001 tutkimuksellaan Maitolaiturilla: kansatieteellinen tutkimus maitolaitureista ja niiden asemasta suomalaisessa kyläyhteisössä, mutta kiinnostui sitten lotista, ja kiinnostuksen tuloksena syntyi teos Paremmat vuodet ovat edessäpäin – Helmin ja Kirstin lottamuistoja(2010). Kirjan tekeminen ja vastaanotto innosti ja rohkaisi tutkijaa paneutumaan samantapaisella tutkimusotteella myös sotaveteraanien kokemuksiin, ja siitä syntyi teos Unohdetut sotilaat: […]
Arvostelu
Ohto Manninen määrittelee teoksen tavoitteeksi vastauksien etsimisen Viipurin menetykseen 1944 johtanutta laajempaa ongelmakenttää, alkaen liittoutuneiden Suomea koskeneista päätöksistä 1943, aina vuodenvaihteeseen 1944–1945 ja miehitysuhan poistumiseen. Viipurin menetystä ei siis irroteta omaksi yksittäiseksi tapahtumaksi, vaan se nähdään osana toisen maailmansodan kokonaisuutta. Kirja lähtee liikkeelle jatkosodan yleiskatsauksesta sekä Suomen roolista ja merkityksestä Stalinin kannalta. Tästä kokonaisuudesta hieman […]
Arvostelu
Maastoa yksityiskohtaisesti kuvailevia topografisia karttoja alettiin Euroopassa käyttää hitaasti 1700-luvulta alkaen – ja käyttötarkoitukset olivat sotilaallisia. Topografiset kartat ja myöhemmin ilmavalokuvat olivat pitkään vain virkakäyttöön tarkoitettua materiaalia. Salassapidon poistuttuakin hyvien karttojen käyttäminen sotahistoriassa on ollut aika-, taito- ja rahakysymys. Paitsi että karttojen paikannimistön on oltava riittävä ja pinnanmuodostuksen tulee näkyä kartasta, sotahistoriallisilta kartoilta vaaditaan vielä […]
Arvostelu
Painostaakseen Suomen rauhaan Neuvostoliitto suuntasi helmikuussa 1944 Helsinkiin kolme ilmahyökkäystä, joihin kuhunkin osallistui useita satoja lentokoneita. Pienempiä iskuja tehtiin mm. Ouluun ja Turkuun. Pommitukset suoritti Neuvostoliiton ylijohdolle suoraan alistetut kaukotoimintailmavoimat Aviatsija Dalnego Dejstvija (ADD). ADD oli jaettu armeijakuntiin, jotka oli edelleen ajettu divisiooniin ja ne puolestaan rykmentteihin. Yksiköllä saattoi olla nimessään kunnianosoituksena sana ”kaartin” [yksikkö]. […]
Kolmekymmentäluvun loppuun mennessä radioteknologia oli kehittynyttä, ja yleisradioyhtiöt lähettivät säännöllisesti ohjelmia laajeneville kuuntelijakunnille. Kun toinen maailmasota syttyi, oli luonnollista, että voimistuneesta radiosta tuli yksi keskeisimmistä propagandavälineistä. Suomessa Yleisradio pyrki vaikuttamaan omiin kansalaisiinsa, mutta lähetyksiä suunnattiin myös rajojen ylitse ja niitä tietenkin otettiin myös vastaan muualta. Radioaallot eivät pysähtyneet maan rajojen sisään. Radio sodissamme lähtee liikkeelle […]
Vaikka Suomen 1930- ja 1940-lukujen poliittista historiaa on tutkittu paljon, elämäkertatutkimuksen puolelta löytyy vielä yllättävän isojakin aukkoja. Kotimaisista keskeisistä poliittisista vaikuttajista omaa tutkimukseen perustuvaa kokonaisbiografiaansa odottavat yhä esimerkiksi pääministerit T.M. Kivimäki, Edwin Linkomies, J.W. Rangell ja Antti Hackzell sekä ulkoministeri Rolf Witting. Saksalaistutkija Michael Jonas täyttää nyt yhden tällaisen merkittävän aukon Suomessa Saksan-lähettiläänä vuodet 1935-1944 […]
Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet on sujuva ja huolellinen esitys Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyöstä 1933-1944. Sen kohutuin ”paljastus” on, että muutamat Valtiollisen poliisin saksalaismieliset edustajat olisivat osallistuneet jatkosodan hyökkäysvaiheessa otettujen sotavankien teloituksiin ja toimittamiseen Norjaan. Tämän ei pitäisi sinänsä olla mikään yllätys, sillä olihan Saksalla rintamavastuu Pohjois-Suomessa. Silvennoinen ei kuitenkaan lopulta todista, että suomalaiset olisivat […]
Oula Silvennoisen teos on ansiokas tutkimus Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä. Se on väitöskirjana vankkaa historian perustutkimusta ja samalla erinomaisen sujuvasti kirjoitettu populaari tietokirja. Lähdeaineisto toisaalta tarjoaa oivan mahdollisuuden ”jännärimäiseen” henkilöhistorian kautta tapahtuvaan kerrontaan. Tutkimuksen tiimoilta on myös nostatettu, ehkä tietoisestikin, sensaatioluonteista kohua, joka ei tee oikeutta kirjan sisällölle. Silvennoisen väitöskirjassa tuodaan esille paitsi uutta […]
Arvostelu
Tärkeä aihe Erityisesti eri maitten armeijoitten omassa sotahistoriantutkimuksessa pyritään ainakin jossain määrin soveltuvuuteen. Tekniikka muuttuu, mutta jokaisen maan sotilaitten erityispiirteet taistelutilanteessa ovat asia, jota ei rauhan aikana voida selvittää, vaan on tutkittava aiemmin käytyjä sotia. Tätä taustaa vasten on erikoista, miten vähän puolustusvoimat on pyrkinyt Suomessa kriittisesti selvittämään kesän 1944 taisteluita. Juuri tällöin Suomi sai […]
Arvostelu
Englannissa joukko islaminuskoisia toisen polven maahanmuuttajia ja käännynnäisiä yrittää joukkomurhaa. Libanonista shiiamuslimien ryhmä ampuu kranaatteja Israeliin, missä uhreista kolmannes on niin ikään islaminuskoisia arabeja, joilla on Israelin kansalaisuus. Irakissa sunnimuslimien terroristit teurastavat shiiamuslimeja. Mitä on vialla miljardissa muslimissa, jotka mellastavat kaikkialla maailmassa ja surmaavat enimmäkseen toisiaan, koska ”vihaavat Amerikkaa”? On selvää, että helpoimmat selitykset ovat […]
Arvostelu
Kyseessä on poikkeuksellisen mielenkiintoisen elämän eläneen henkilön muistelmateos. Nordström oli jääkäri, heimosoturi, laivanvarustaja, yksi lapuanliikkeen ja IKL:n taustahahmoista ja rahoittajista, sotiemme asehankkija, vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon tarkastaja ja sotien jälkeinen maanpakolainen ynnä muuta. Teos koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on lapsille ja lapsenlapsille tarkoitettu varsinainen muistelmaosa, ja toinen on saatesanojen mukaan julkaistuksi tarkoitettu käsikirjoitus ”Maailmansota suomalaisesta […]