Tuntuu itsestään selvältä, että ääniradion aloittaminen houkutti opiskelijapiirejä juuri vahvan tiedotustutkimuksen opinahjon liepeillä. Ari Rannisto oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn aktiivi, joka oli mukana junailemassa toimilupaa ylioppilaskunnalle. Sellaisen se sai, mutta ääniradiota varten perustettiin osakeyhtiö. Innolla mukaan tuli monenlaista väkeä. Muodollisesti pätevimpiä lienee ollut yleisradiokokemusta omannut Ismo Nykänen, josta tuli ohjelmapäällikkö. Kirjassa Nykäsen ja Ranniston […]

Lue lisää

Jyrki Koulumiehen (s. 1943) muistelmat alkavat tavanomaiseen tapaan: lapsuusmuistoja edeltää katsaus suvun historiaan. Muistelijan mukaan Schulmanit olivat ”aito köyhtynyt aatelissuku”, nimen suomensi Jyrkin lääkäri-isä Rolf. Perhe asui keskiluokkaisessa Töölössä, lapset menivät SYK:iin eli Suomalaiseen Yhteiskouluun ja harrastivat innokkaasti sekä urheilua että kulttuuria. Vilkkaan pojan mieleen on jäänyt, miten Jorma Huttunen kävi oopperan koululaisnäytännössä Mozartin sävelten […]

Lue lisää

Helsingin Sanomista on kirjoitettu useita kirjoja. Omissa muistelmissaan näkemyksensä ovat esittäneet mm. musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo (Mätämunan muistelmat, Otava 1997) ja valokuvaaja Kalle Kultala (Kuvien palvelija, Tammi 1985) sekä päätoimittajat Keijo K. Kulha (Elämää apinalaatikossa – päätoimittajan näkökulma julkisuuteen, Edita 2002) ja Janne Virkkunen (Päivälehden mies, WSOY 2013). Vanhempaakin kirjallisuutta on: Pertti Klemolan Helsingin Sanomat – […]

Lue lisää

Maarit Tyrkkö – puhutaan nyt hänestä tyttönimellä, koska sillä kirjakin on julkaistu – kuuluu niihin toimittajiin, jotka ovat arkistoineet kaiken, mitä uran varrella on vastaan tullut. Tallella on vanhoja haastattelunauhoja, toimittajapäiväkirja, johon on tallennettu työn kannalta tärkeät tapaamiset ja puhelupäiväkirja, jota Tyrkkö ryhtyi pitämään sen jälkeen, kun puheluja alkoi tulla Tamminiemestä. Syksyn kohukirjoihin kuuluva Tyttö […]

Lue lisää

Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]

Lue lisää