Kansallissosialistisen Saksan toimeenpanemien 1930–1940-luvun juutalaisvainojen ja kansanmurhan kokeneiden kohtaloista on julkaistu suomeksi runsaasti muistelmia, päiväkirjoja, elämäkertoja ja tutkimus- ja tietokirjallisuutta niin käännöksinä kuin alkuperäkielellä. Valtaosa näistä teoksista keskittyy Saksaan ja sen toisen maailmansodan aikana miehittämiin Länsi- ja Itä-Euroopan maihin. Saksan miehitysvallan alla vuosina 1940–1945 olleet Pohjoismaat Norja ja Tanska ja näiden maiden juutalaisten kohtalot – […]

Lue lisää

Ranskassa avattiin 26.10. uusi Dreyfus museo, joka kertoo antisemitismin historiasta ja väärin syin tuomitusta juutalaisesta armeijan upseerista Alfred Dreyfuksesta (1859–1935). Dreyfus tuomittiin syyttömänä vuonna 1894, kun hänen väitettiin kertoneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Tuomio herätti aikanaan paljon keskustelua Ranskassa ja se tunnetaan paremmin Dreyfusin tapauksena.

Lue lisää

Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]

Lue lisää

”Minulla ei ole mitään tekemistä nyt esiin nostettujen kamalien rikosten kanssa, ja käteni ovat puhtaat.” Näin kirjoitti viimeisessä kirjeessään Auschwitzin komendanttina Rudolf Hössin jälkeen toiminut SS-upseeri Arthur Liebehenschel. Hän ei näytä katuneen toimiaan. Ja samaa mieltä oli moni leirin vankikin, Liebehenschel oli hyvä komendantti ja olisi sodan jälkeen tullut vapauttaa. Barbara U. Cherish, joka syntyi […]

Lue lisää

Rajchmanin kertomus on sekä yksi ensimmäisistä, että viimeisistä todistajanlausunnoista Treblinkan tuhoamisleirin toiminnasta. Ensimmäisiin se kuuluu sikäli, että Treblinkan tuhoamisleiri aloitti toimintansa kesällä 1942 ja jatkoi kansanmurhan palveluksessa vuoden 1943 syksyyn asti. Leirin ainoa tarkoitus oli surmata, ja tehdä se mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tuhannet ja taas tuhannet vangit, joiden joukossa naisia ja lapsia ja vanhuksia, […]

Lue lisää

Päiväkirjat ovat kuuluneet keskeisellä tavalla tietoisuuteemme holokaustista. Keskeisin ja kuuluisin on tietenkin Anne Frankin päiväkirjat, mutta kaikkiaan on löydetty ja arkistoitu vähintään satoja päiväkirjoja joissa käsitellään juutalaisten toisen maailmansodan aikaista joukkomurhaa. Julkaistujakin päiväkirjoja on varovaisestikin arvioiden kymmenittäin. Hélène Berrin päiväkirjat on kiinnostava ja poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu lisä tähän joukkoon. Historiallista arvoa päiväkirjoilla on tapahtumien tallentamisessa […]

Lue lisää

Kansallisarkiston tutkimusprojektin johtajan kirja asettaa vastikään julkaistun Oula Silvennoisen väitöskirjan jatkosodan suomalais-saksalaisesta turvallisuuspoliisiyhteistyöstä oikeisiin kehyksiinsä. Kummassakin kirjassa kerrotaan saksalaisten Suomessa pitämistä vangeista, mutta Silvennoisen keskittyessä suomalaisten motiivien arvailuun Westerlund latoo esiin tarpeelliset faktat. Saksalaisilla oli jatkosodan alussa Lapissa vankileirejä ottamilleen sotavangeille, mutta heillä oli myös etelässä pieniä leirejä, joissa menehtyi enimmäkseen sairauksiin joitakin neuvostosotavankeja: Tohmajärven […]

Lue lisää

Kertominen on Venezialle koskaan parantumattoman trauman työstämistä ja samalla hänen vastalauseensa antisemitismille. Kun tapahtumista on kulunut jo yli 60 vuotta, Venezia alkaa olla yksi viimeisistä silminnäkijätodistajista, ja jo siksikin hänen haastattelukirjansa on huomionarvoinen tapaus. Auschwitzista on kaikkiaan kirjoitettu hyllymetreittäin aineistoa. Ensimmäiset kuvaukset leiristä ilmestyivät lehdistössä vuoden 1943 aikana ja muistelmateoksistakin ensimmäiset ilmestyivät jokseenkin välittömästi leirin […]

Lue lisää

Viime syksynä Elina Sana julkaisi kohukirjan Luovutetut, jonka perusteella maailman mediassa väitettiin Suomen luovuttaneen Saksaan jatkosodan aikana ”tuhansia Suomen kansalaisia” (BBC). Samalla väitettiin, että tätä synkkää salaisuutta olisi Suomessa peitelty vuosikymmeniä. Kohujournalismin tuote palkittiin tietokirjana, vaikka jo väite aiemman tutkimuksen puutteesta oli perätön: Hannu Rautkallio oli julkaissut jo toistakymmentä vuotta aiemmin kirjat Ne kahdeksan ja […]

Lue lisää

Elina Sana on onnistunut erinomaisesti marraskuussa julkaistun kirjansa ennakkomainonnassa. Harva ulkomaalaishistoriaan liittyvä julkaisu saa osakseen yhtä laajaa huomiota. Julkisuudessa on riennetty vaatimaan virallista selvitystä asiassa jo ennen kuin kukaan ehti kirjaa kunnolla lukemaankaan. Vaikka Sanaa huolettaa eniten kommunistien kohtelu, jota hän luonnehtii vainoksi, ulkomaita myöten suurin häly on noussut juutalaisten kohtalosta. Onko Suomen sota-ajan historiassa […]

Lue lisää

Daniel Jonah Goldhagen on vajaa nelikymppinen Harvardin yliopiston apulaisprofessori ja käsillä oleva teos on hänen väitöskirjansa, jonka American Political Science Association palkitsi vuoden 1994 parhaana valtiotieteiden alaan kuuluvana väitöskirjana. Kirja aiheutti ilmestyessään keväällä 1996 suurta kohua Saksassa, vaikka sitä ei vielä silloin ollut saatavilla saksaksi eikä sitä juuri kukaan ollut vielä englannin kielelläkään lukenut. Toisen […]

Lue lisää