Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron 60-vuotisjuhlakirja koostuu 19 eri artikkelista. Kaikki koskevat luonnollisesti Venäjää, joka on instituutin pääasiallinen tutkimuskohde. Teoksen arviointi ei ole yhtä yksinkertaista kuin normaalin, yhden kirjoittajan laatiman monografian. Kattavan näkemyksen esittäminen vaatisi runsaasti tietoja kulttuurihistoriasta tiedotusoppiin ja sosiologiasta kybertutkimukseen. Yritän myös välttää henkilökohtaisia asenteita, koska Kangaspuro toimi vastaväittäjänäni vuonna 2009 eikä päästänyt […]

Lue lisää

Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]

Lue lisää

Kiljusen kirja on käyttökelpoinen ja runsaasti kuvitettu yleisesitys. Vaikka siirtyminen leijonalipusta siniristiin tapahtui lyhyen ajan kuluessa vuonna 1918, kummankin lipun varhaishistoria ulottuu itsenäisyyttä edeltävään aikaan. Oman lukunsa muodostaa siniristilipun aseman vakiintuminen sisällissodan ja myöhempien sotien välisenä aikana. Esittelynsä saavat myös erilaisten järjestöjen liput sekä lippujen käyttö urheilutapahtumissa. Sotaväen lippujakin sivutaan. Suomen lipun historiasta on viime […]

Lue lisää

Turun yliopiston poliittisen historian assistentti, tutkija Johanna Valenius keskittyy keväällä 2004 julkaistussa väitöskirjassaan analysoimaan 1800-1900 -lukujen vaihteen Suomi-neito -aiheisia pilakuvia. Valenius tarkastelee sukupuolta, seksuaalisuutta ja naisruumista sekä niihin liitettyjä merkityksiä suhteessa suomalaisen kansakunnan rakentamiseen. Nämä merkitykset ja mielikuvat kiinnittyvät erityisesti Suomi-neidon hahmoon, jonka avulla luotiin mielikuvia Suomen asemasta Venäjän valtakunnan osana samalla kun kansakunta sukupuolitettiin […]

Lue lisää

Norbert Elias oli vuosisadan vaihteessa Breslaussa syntynyt homoseksuaali juutalainen, joka pakeni natsien vainoja Ranskan kautta Englantiin. Hän loi pääteoksensa ”Über den Prozess der Zivilisation” ennen toista maailmansotaa Lontoossa. Tämän jälkeen hänen uransa oli enemmän tai vähemmän loisteliasta, johon sisältyi vierailuluentoja Ghanassa, Hollannissa ja Saksassa. Hänet löydettiin varsin myöhään akateemisena guruna, elämänsä ehtoopuolella. Hän kuoli vuonna […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]

Lue lisää