Virolaiseen kirjalliseen traditioon kuuluu eittämättä hallittu ironian, jopa satiirin käyttö. Antto Terras on yksi tämän kirjallisen tradition kannattaja. Hänen tuorein kirjansa käsittelee suomalaisuutta, johon hänellä on ollut aikaa totuttautua jo kolmisenkymmentä vuotta. Seuraavassa pyrin käsittelemään teosta veitikkamaisen tosikkona. Kirjaa voi tarkastella kulttuuriantropologisena ja etnografisena tutkimuksena (vaikka se ei sellainen olekaan). Lähtökohdaksi voisi ottaa vaikkapa 1900-luvun […]
Piispa Henrikin surmasta on monta kertomusta. Varhaisin, 1200-luvun lopulla latinaksi kirjoitettu Pyhän Henrikin legenda ei mainitse tappajaa nimeltä. Legenda oli Turun piispan tilaama ja liittyi marttyyripiispa Henrikin kirkolliseen kunnioittamiseen. Teksti oli tunnettu koko Ruotsin valtakunnan kirkoissa sekä jonkun verran laajemmaltikin Euroopassa. Tiedot piispa Henrikin kuolemaan liittyvistä tapahtumista on kuvattu myös Nousiaisten kirkkoon sijoitettuun piispa Henrikin […]
Kolonialismi Suomen rajaseuduilla on kirja, joka ottaa lähtökohdakseen laajenevan ja monipuolistuvan kolonialismin käsitteen, jossa fokuksessa ei ole enää kolonialismin käsitettä pitkään hallinnut merentakaisuus tai äärimmäisyyksiin viety taloudellinen eksploitaatio. Asutuskolonialismin ja rajaseutukolonialismin suhde on kuitenkin teoksessa tiivis. Kirja osoittaa, miten Suomessa on omaksuttu muualta Euroopasta tuttuja ajatusmalleja kolonialismista ja miten näitä ajatusmalleja on sovellettu esimerkiksi kansallisvaltion […]
Arvostelu
Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron 60-vuotisjuhlakirja koostuu 19 eri artikkelista. Kaikki koskevat luonnollisesti Venäjää, joka on instituutin pääasiallinen tutkimuskohde. Teoksen arviointi ei ole yhtä yksinkertaista kuin normaalin, yhden kirjoittajan laatiman monografian. Kattavan näkemyksen esittäminen vaatisi runsaasti tietoja kulttuurihistoriasta tiedotusoppiin ja sosiologiasta kybertutkimukseen. Yritän myös välttää henkilökohtaisia asenteita, koska Kangaspuro toimi vastaväittäjänäni vuonna 2009 eikä päästänyt […]
Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]
Kiljusen kirja on käyttökelpoinen ja runsaasti kuvitettu yleisesitys. Vaikka siirtyminen leijonalipusta siniristiin tapahtui lyhyen ajan kuluessa vuonna 1918, kummankin lipun varhaishistoria ulottuu itsenäisyyttä edeltävään aikaan. Oman lukunsa muodostaa siniristilipun aseman vakiintuminen sisällissodan ja myöhempien sotien välisenä aikana. Esittelynsä saavat myös erilaisten järjestöjen liput sekä lippujen käyttö urheilutapahtumissa. Sotaväen lippujakin sivutaan. Suomen lipun historiasta on viime […]
Turun yliopiston poliittisen historian assistentti, tutkija Johanna Valenius keskittyy keväällä 2004 julkaistussa väitöskirjassaan analysoimaan 1800-1900 -lukujen vaihteen Suomi-neito -aiheisia pilakuvia. Valenius tarkastelee sukupuolta, seksuaalisuutta ja naisruumista sekä niihin liitettyjä merkityksiä suhteessa suomalaisen kansakunnan rakentamiseen. Nämä merkitykset ja mielikuvat kiinnittyvät erityisesti Suomi-neidon hahmoon, jonka avulla luotiin mielikuvia Suomen asemasta Venäjän valtakunnan osana samalla kun kansakunta sukupuolitettiin […]
Arvostelu
Norbert Elias oli vuosisadan vaihteessa Breslaussa syntynyt homoseksuaali juutalainen, joka pakeni natsien vainoja Ranskan kautta Englantiin. Hän loi pääteoksensa ”Über den Prozess der Zivilisation” ennen toista maailmansotaa Lontoossa. Tämän jälkeen hänen uransa oli enemmän tai vähemmän loisteliasta, johon sisältyi vierailuluentoja Ghanassa, Hollannissa ja Saksassa. Hänet löydettiin varsin myöhään akateemisena guruna, elämänsä ehtoopuolella. Hän kuoli vuonna […]
Arvostelu
Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]