Kun vilkaisee Heikki Sauren teoksen Tonttu. Tarua ja totta lähdeluetteloa, hieman yllättyy. Sieltä puuttuu yksi keskeisimmistä alan teoksista, Marjatta Jauhiaisen Suomalaiset uskomustarinat. Tyypit ja motiivit. Se on laaja, koko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uskomustarina-aineiston tiivis tyyppiluettelo, joka toimii sekä tarinaston jäsentäjänä, että tarjoaa esipuhetekstissään tiiviin, mutta selkeän esityksen siitä, mistä Saure on kirjansa sisällön ammentanut. Kyse […]

Lue lisää

Kirja jakautuu neljään päälukuun: Kohti joulua, Jouluvalmisteluja, Joulun tunnelmaa ja Joulu on… Alaluvut puolestaan tekevät selkoa joulun koko olemuksesta alkaen adventtikalenterista ja päättyen Nuutin päivään, jolloin kuusi kannetaan ulos. Silloin myös nuuttipukkeja saattaa ilmestyä ovelle kestitystä vaatimaan, jos oikein perinteisiä ollaan. Mikäli lukija on vannoutunut jouluihminen – kuten kirjan tekijä toteaa olevansa – hän alkaa […]

Lue lisää

Vox Turun uusimmassa jaksossa ”Ulkoluotojen harhatulet” käydään tutkimusmatkalla harhatulien ja haaksirikkojen maailmassa. Jaksossa on asiantuntijavieraana merihistorioitsija, emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen, joka kertoo uusista Borstön ”aarrelaivaa” käsittelevistä tutkimustuloksista – laiva ei olekaan hollantilainen St Mikael! 

Lue lisää

Nämä epämääräisin perustein valittua 1600 sutkautusta ja sananpartta jättävät lukijan kylmäksi: valikoima ei ole hauska eikä sen edustavuudesta ole mitään takeita. Pasi Klemettinen on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkiston Vähäisiä keräelmiä -kokoelmasta yli 10 000 sananparren joukosta 1600 sananpartta. Valikointikriteerit jäävät epäselviksi. Niitä ei perustella oikein mitenkään. Aineisto on kertynyt 1880-luvulta 1930-luvulle pääosin yksittäisten […]

Lue lisää

Kalevalaseuran palkinto 10 000€ eurooppalaisten ihmesatujen, Kalevalan ja Kantelettaren tutkijalle prof. emer. Satu Apolle. Kalevalaseura myönsi Kalevalan päivän juhlassaan professori emerita Satu Apon 10 000 euron tunnustuspalkinnon. Hän tutkinut mm. eurooppalaisia ihmesatuja, Euroopan varhaisia kansanrunojulkaisuja, Kalevalaa ja Kanteletarta, suomalaista kansanrunoutta ja Aleksis Kiveä.

Lue lisää

Arkkiveisut tai arkkiviisut olivat lauluja, jotka välittivät tietoa ja kertoivat merkittävistä tai oudoista kokemuksista. Ne olivat halpoja, pieniä painatteita, joita oli helppo levittää, ja siksi ne olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä aikana, jolloin kansa oli lukutaidotonta. Runomuotoon kirjoitetut tapahtumat oli helppo painaa mieleen ja siten kertoa eteenpäin. Arkkiveisuja myytiin esimerkiksi markkinoilla, joten ne ovat levinneet tehokkaasti ympäri maata. Laajan levinneisyytensä vuoksi ne ovat tärkeitä ja monipuolisia lähteitä esimerkiksi musiikin- ja kirjallisuudentutkimuksessa, ja lisäksi niiden kautta on mahdollista tutkia kirjapainohistoriaa. Nyt Uppsalan yliopiston kirjasto on digitoinut noin 1 000 arkkiveisua, jotka ovat vapaasti käytettävissä Alvin-tietokannassa.

Lue lisää

Svenska litteratursällskapet (SLS) on avannut verkkosivun, missä kävijät pääsevät käsiksi suomenruotsalaisen kansanperinteen aarteisiin. 1900-luvun vaihteessa kerätty ja 21 osaisena kirjasarjana vuosina 1917-1975 SLS:n julkaisema Finlands svenska folkdiktning löytyy nyt digitaalisena kaikkien kiinnostuneiden ulottuvilta. Sivustolla on kansanperinnettä, kuten satuja, kansanlauluja, kansantansseja, pelejä ja leikkejä. Kaikki Finlands svenska folkdiktning –sarjan osat ovat sivustolla luettavissa ja ladattavissa. Osia […]

Lue lisää

1

Arvostelu

Suomen kansan taiat ja loitsut ei ole Eero Ojasen ensimmäinen eikä varmasti viimeinen teos. Hänen runsaasta tuotannostaan mainitsen tässä vain 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja. Hän on kirjoittanut mm. ajan, hyvyyden, ihmisen, kauneuden, koiran, lapsen, miehen, rakkauden ja sivistyksen filosofiasta. Kansanperinteen makuun päästyään hän on kirjoittanut myyttisistä linnuista ja eläimistä, kummituksista ja taruolennoista sekä nyt erityisesti voimallisista […]

Lue lisää

Europeana Common Culture -hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Osana hanketta Europeana ja Ruotsin kansallisperinnön virasto Riksantikvarieämbetet ovat julkaisseet blogitekstejä, joissa tarkastellaan humalan merkitystä Euroopan historiassa. Viljelykasvina humala oli merkittävä arjen ja yhteiskunnan kannalta.

Lue lisää

1

Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]

Lue lisää

Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]

Lue lisää

Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]

Lue lisää

Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.

Lue lisää

Arvostelu

Kansanuskon maailma on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä osa kansanperinnettä. Kansanuskolla tarkoitetaan sellaisia ajatuskulkuja, kokemuksia, kokemusten kerrontaa, riittikäytänteitä ja ihmisen (ja hänen ympäristönsä) elämään liittyviä tapoja, joiden takana on ajatus jostain konkretiasta eroavasta vaikuttajasta tai tekijästä. Uskomus on terminä hieman ongelmallinen; eivät ihmiset usko uskomuksiin, ihmiset tietävät, että asia on niin kuin on, ja kertovat sen, […]

Lue lisää

Kuikka valittiin BirdLife Suomen äänestyksessä vuonna 2010 ylivoimaisesti suosituimmaksi mökkilinnuksi. Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen teos Lähikuvassa kuikka avaa tämän kiinnostavan, salaperäisen ja tutun mökkikaverin maailmaa. Molemmat kirjoittajat ovat seuranneet lintujen elämää mökkijärvillään vuosikymmenten ajan – itse asiassa Lehtonen on jatkanut kuikan havainnointia ja tutkimuksia isänsä Leon jalanjäljissä. Kuikka voi saavuttaa jopa 30 vuoden iän, […]

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on maamme vanhin humanistisen kirjallisuuden kustantaja, ja se toimii yhä aktiivisesti. Sen nykypäivän kustannuspolitiikkaa on joskus syystäkin kritisoitu keveäksi, millä viitataan siihen, että tietokirjallisuutta kustannetaan tiedekirjoja enemmän ja että kustantamo kustantaa sisällöltään varsin erilaisia teoksia tavoitellessaan hyviä myyntilukuja. Osittain kritiikki on paikallaan, mutta on toki muistettava, että suuret, kaupallisemmat kustantajat tuntuvat poimivan […]

Lue lisää

Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut useita kansanperinteeseen liittyviä teoksia erityisesti erilaisista uskomusolennoista, kuten haltioista, tontuista ja keijukaisista, sekä myös sananparsista ja taikuudesta. Kirjoittaja johdattelee lukijan loitsujen maailmaan kertomalla muinaisten kulttuurien taikuudesta, taikuuden elementeistä, loitsuista magian osana sekä toimista, joita tarvittiin loitsimaan ryhdyttäessä. Loitsut on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan, mukana on elämänkaareen, vuodenkiertoon ja […]

Lue lisää

2

Eero Ojanen on filosofi ja kirjailija, joka on pohtinut tuotannossaan hyvyyden käsitettä. Hyvyys edustaa hänelle ihmisyyden ja luonnon toteutumisen perustavia tapoja. Tässä kirjassa hyvyys ja menestys ovat lopputulos paikan haltijan ja asukkaan  keskinäisen kunnioituksen ja huolenpidon kautta. Suurin osa taruolennoista ovat rauhanomaisia ja haluavat ihmisille hyvää. Sirkku Linnean innostava ja upea kuvitus tuo hahmogallerian 2000-luvulle. […]

Lue lisää

Akateemikko Anna-Leena Siikalan (1943–2016) suomalaista shamanismia käsittelevästä teoksesta julkaistaan nyt vuonna 2017 jo neljäs painos. Tämä shamanismi- ja sitä seuranneen tietäjälaitoksen historiaa ja oleellisia elementtejä selvittävä teos on lievästä sirpaleisuudestaan huolimatta kulunut ahkerasti paitsi folkloristien ja muiden perinteentutkijoiden, myös shamanismista ja luonnonuskosta kiinnostuneiden maallikoiden käsissä. Digitaalisen kulttuurin tutkijana, jonka tausta on kulttuuriperinnön tutkimuksessa, luen teosta […]

Lue lisää

Oppilääketiede on meidän aikanamme kehittynyt pitkälle, mutta kansanparannus ja vaihtoehtoiset hoitomuodot kiinnostavat silti ihmisiä. Siksi ei olekaan ihme, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut 100-vuotiaan Suomen juhlavuonna uuden painoksen Kansanomainen lääkintätietous -teoksesta. Sen toimitti vuonna 1957, siis jo 60 vuotta sitten FT Matti Hako (1927–2014), joka teki elämäntyönsä suomen kielen ja kansakulttuurin tutkimuksen ja opetuksen […]

Lue lisää