Kansanperinteeseen erikoistuneen tietokirjailija Marjut Hjeltin kirjaansa Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa kokoamissa kertomuksissa lukija pääsee tutustumaan myyttisen jäniksen merkillisiin seikkailuihin neljällä mantereella. Jänistä koskevat myytit ja tarinat ovat esimerkkejä ihmiskunnan rikkaasta suullisesta kansanperinteestä. Tietokirja tekee ansiokkaasti näkyväksi jäniskertomusten runsauden. Tutuiksi tulevat niin ihmisiä auttavat jänikset kuin myös tarinoiden nokkelat ja kujeilevat jänishahmot. Jäniksen rooli ei […]
Kirjan tekijät Elina Koskelainen ja Heikki Saure on lyhyesti esitelty teoksen viimeisellä (s. 175) sivulla. Esittelyn mukaan Elina Koskelainen on kulttuurialan sekatyöläinen, Shamppanjaa ja shukkapuikkoja -käsityöblogin pitäjä ja taideteollinen muotoilija, joka opettaa kädentaitoja ja toimii museo-oppaana. Kyseisen käsityöblogin viimeinen postaus on tosin vuoden 2017 huhtikuulta ja myöskään Instagramin puolella ei ole ollut toimintaa vuoden 2017 […]
Suomalaiset kodinhaltiat -teoksen perusaineistona olevien haltijaperinnekokoelmien massiivinen kerääminen SKS:n Kansanrunousarkistoon alkoi vuonna 1935, jolloin vietettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlavuotta. Martti Haavio (1999-1973) ei tyytynyt tähän vaan käytti lähteinään niin Viron kuin Ruotsinkin perinnearkistoja ja heitti aineistonsa tueksi ja selitystensä pohjaksi lisäksi aineistoja kaukaisista kulttuureista ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Haavion peruslähtökohta aineiston käsittelylle edustaa vielä ns. suomalaista metodia, […]
Vilho Rikkosen teoksella Vainajainpalvontataikoja tunnettujen kauhutapausten johdosta lienee jonkinlainen kulttimaine, ehkä sitä oletetaan jonkinlaiseksi mustan magian ohjekirjaksi. Päättelen näin sillä perusteella, että vähän yli satasivuisesta, pehmeäkantisesta kirjasta pyydetään antikvaareissa jopa yli sataa euroa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi omakustanteena vuonna 1931, jolloin oli paljastunut suurta kohua aiheuttanut ns. Tattarisuon tapaus. Malmin Tattarisuolla sijaitsevasta lähteestä oli löytynyt […]
Tällä hetkellä vallitsee erityinen kiinnostus erilaisiin naistoimijoihin, ja tietokirjallisuudessa nostetaan esille historian marginaaliin jääneitä naisia, kuvataan kirjallisuuden ja muiden taiteiden unohdettuja taitajia. Kansanperinteen naishahmojen kuvaaminen sopii hyvin tähän boomiin. Tutkija Karolina Kouvola on kirjoittanut aikaisemmin useita tietokirjoja, mm. soturikulttuureista ja naispuolisista sotilasjohtajista, lisäksi hän on kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Teoksessa Pohjolan jumalattaret esitellään yli kolmekymmentä kotimaisen […]
Eero Perungan Joulupukki-kirjaa ei ole tarkoitettu vain pikaisesti silmäiltäväksi joulua ja pukkia odoteltaessa. Kirjan voi lukea milloin tahansa, vaikka pääsiäispyhinä tai kesälomalla, kun on aikaa sen sisällön sulattamiseen ja ehkä syrjäpoluilta näyttävien lukuisien juonteiden seuraamiseen. Olen varma, että tekijä on halunnut antaa lukijoille mahdollisimman monia aineksia rauhalliselle pohdiskelulle ja sekä virikkeitä oivalluksille asioiden ja ilmiöiden […]
Kun vilkaisee Heikki Sauren teoksen Tonttu. Tarua ja totta lähdeluetteloa, hieman yllättyy. Sieltä puuttuu yksi keskeisimmistä alan teoksista, Marjatta Jauhiaisen Suomalaiset uskomustarinat. Tyypit ja motiivit. Se on laaja, koko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uskomustarina-aineiston tiivis tyyppiluettelo, joka toimii sekä tarinaston jäsentäjänä, että tarjoaa esipuhetekstissään tiiviin, mutta selkeän esityksen siitä, mistä Saure on kirjansa sisällön ammentanut. Kyse […]
Kirja jakautuu neljään päälukuun: Kohti joulua, Jouluvalmisteluja, Joulun tunnelmaa ja Joulu on… Alaluvut puolestaan tekevät selkoa joulun koko olemuksesta alkaen adventtikalenterista ja päättyen Nuutin päivään, jolloin kuusi kannetaan ulos. Silloin myös nuuttipukkeja saattaa ilmestyä ovelle kestitystä vaatimaan, jos oikein perinteisiä ollaan. Mikäli lukija on vannoutunut jouluihminen – kuten kirjan tekijä toteaa olevansa – hän alkaa […]
Vox Turun uusimmassa jaksossa ”Ulkoluotojen harhatulet” käydään tutkimusmatkalla harhatulien ja haaksirikkojen maailmassa. Jaksossa on asiantuntijavieraana merihistorioitsija, emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen, joka kertoo uusista Borstön ”aarrelaivaa” käsittelevistä tutkimustuloksista – laiva ei olekaan hollantilainen St Mikael!
Nämä epämääräisin perustein valittua 1600 sutkautusta ja sananpartta jättävät lukijan kylmäksi: valikoima ei ole hauska eikä sen edustavuudesta ole mitään takeita. Pasi Klemettinen on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkiston Vähäisiä keräelmiä -kokoelmasta yli 10 000 sananparren joukosta 1600 sananpartta. Valikointikriteerit jäävät epäselviksi. Niitä ei perustella oikein mitenkään. Aineisto on kertynyt 1880-luvulta 1930-luvulle pääosin yksittäisten […]
Kalevalaseuran palkinto 10 000€ eurooppalaisten ihmesatujen, Kalevalan ja Kantelettaren tutkijalle prof. emer. Satu Apolle. Kalevalaseura myönsi Kalevalan päivän juhlassaan professori emerita Satu Apon 10 000 euron tunnustuspalkinnon. Hän tutkinut mm. eurooppalaisia ihmesatuja, Euroopan varhaisia kansanrunojulkaisuja, Kalevalaa ja Kanteletarta, suomalaista kansanrunoutta ja Aleksis Kiveä.
Arkkiveisut tai arkkiviisut olivat lauluja, jotka välittivät tietoa ja kertoivat merkittävistä tai oudoista kokemuksista. Ne olivat halpoja, pieniä painatteita, joita oli helppo levittää, ja siksi ne olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä aikana, jolloin kansa oli lukutaidotonta. Runomuotoon kirjoitetut tapahtumat oli helppo painaa mieleen ja siten kertoa eteenpäin. Arkkiveisuja myytiin esimerkiksi markkinoilla, joten ne ovat levinneet tehokkaasti ympäri maata. Laajan levinneisyytensä vuoksi ne ovat tärkeitä ja monipuolisia lähteitä esimerkiksi musiikin- ja kirjallisuudentutkimuksessa, ja lisäksi niiden kautta on mahdollista tutkia kirjapainohistoriaa. Nyt Uppsalan yliopiston kirjasto on digitoinut noin 1 000 arkkiveisua, jotka ovat vapaasti käytettävissä Alvin-tietokannassa.
Tietosanomat
Svenska litteratursällskapet (SLS) on avannut verkkosivun, missä kävijät pääsevät käsiksi suomenruotsalaisen kansanperinteen aarteisiin. 1900-luvun vaihteessa kerätty ja 21 osaisena kirjasarjana vuosina 1917-1975 SLS:n julkaisema Finlands svenska folkdiktning löytyy nyt digitaalisena kaikkien kiinnostuneiden ulottuvilta. Sivustolla on kansanperinnettä, kuten satuja, kansanlauluja, kansantansseja, pelejä ja leikkejä. Kaikki Finlands svenska folkdiktning –sarjan osat ovat sivustolla luettavissa ja ladattavissa. Osia […]
Suomen kansan taiat ja loitsut ei ole Eero Ojasen ensimmäinen eikä varmasti viimeinen teos. Hänen runsaasta tuotannostaan mainitsen tässä vain 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja. Hän on kirjoittanut mm. ajan, hyvyyden, ihmisen, kauneuden, koiran, lapsen, miehen, rakkauden ja sivistyksen filosofiasta. Kansanperinteen makuun päästyään hän on kirjoittanut myyttisistä linnuista ja eläimistä, kummituksista ja taruolennoista sekä nyt erityisesti voimallisista […]
Europeana Common Culture -hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Osana hanketta Europeana ja Ruotsin kansallisperinnön virasto Riksantikvarieämbetet ovat julkaisseet blogitekstejä, joissa tarkastellaan humalan merkitystä Euroopan historiassa. Viljelykasvina humala oli merkittävä arjen ja yhteiskunnan kannalta.
Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]
Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]
Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]
Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.
Kansanuskon maailma on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä osa kansanperinnettä. Kansanuskolla tarkoitetaan sellaisia ajatuskulkuja, kokemuksia, kokemusten kerrontaa, riittikäytänteitä ja ihmisen (ja hänen ympäristönsä) elämään liittyviä tapoja, joiden takana on ajatus jostain konkretiasta eroavasta vaikuttajasta tai tekijästä. Uskomus on terminä hieman ongelmallinen; eivät ihmiset usko uskomuksiin, ihmiset tietävät, että asia on niin kuin on, ja kertovat sen, […]