Keskiajalla kuolema oli arkipäiväinen asia ja aina läsnä ihmisten elämässä. Keskiaikaista kuolemaa on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien, vaikkakin kuolleistaherättämisihmeet ovat Jyrki Nissin mukaan jääneet vähälle huomiolle. Suomenkielinen tutkimus on paneutunut varsinkin esikristillisen ja uuden ajan kuoleman tarkasteluun; keskiajalta siinä on käsitelty lähinnä yksittäisiä teemoja, esim. myöhäiskeskiajan hautauskulttuuria, makaaberia taidetta, testamenttikäytäntöä ja normatiivisia ohjeita, siis aihepiirejä, […]

Lue lisää

Karoliina Kouvola on uskontotieteilijä, joka on väitellyt ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjistä toiseutettuina hahmoina. Lisäksi hän on kirjoittanut useampia tietokirjoja, nyt viimeisimpänä vuonna 2023 ilmestynyt Pohjolan noituus: Magian historia Pohjoismaissa. Kun itse tartuin teokseen ensimmäisen kerran, koin kirjan pääotsikon Pohjolan noituus hieman harhaanjohtavana, sillä itse asiassa noituutta käsitellään teoksen kuudesta varsinaisesta sisältöluvusta vain kolmessa. Kuten Kouvola esipuheessaan […]

Lue lisää

Kansanperinteeseen erikoistuneen tietokirjailija Marjut Hjeltin kirjaansa Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa kokoamissa kertomuksissa lukija pääsee tutustumaan myyttisen jäniksen merkillisiin seikkailuihin neljällä mantereella. Jänistä koskevat myytit ja tarinat ovat esimerkkejä ihmiskunnan rikkaasta suullisesta kansanperinteestä. Tietokirja tekee ansiokkaasti näkyväksi jäniskertomusten runsauden. Tutuiksi tulevat niin ihmisiä auttavat jänikset kuin myös tarinoiden nokkelat ja kujeilevat jänishahmot. Jäniksen rooli ei […]

Lue lisää

Vilho Rikkosen teoksella Vainajainpalvontataikoja tunnettujen kauhutapausten johdosta lienee jonkinlainen kulttimaine, ehkä sitä oletetaan jonkinlaiseksi mustan magian ohjekirjaksi. Päättelen näin sillä perusteella, että vähän yli satasivuisesta, pehmeäkantisesta kirjasta pyydetään antikvaareissa jopa yli sataa euroa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi omakustanteena vuonna 1931, jolloin oli paljastunut suurta kohua aiheuttanut ns. Tattarisuon tapaus. Malmin Tattarisuolla sijaitsevasta lähteestä oli löytynyt […]

Lue lisää

1

Arvostelu

Antti Salo on helsinkiläinen filosofointiin taipuvainen, kirjallisuutensa lukenut teologian maisteri. Lieneekö oppitausta vienyt hänet supranormaalien pariin, vai onko kyse enemminkin halusta selittää itselle ja muille, mitä sellainen on, jota oikeastaan ei ole, vaikka onkin. Salo keskittyy haamuihin, joita myös aaveiksi kutsutaan. Päälähteenä hänellä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston laajat yliluonnollisten kohtaamisten uskomustarinat, kummituskirjallisuus ja myös […]

Lue lisää

Kun vilkaisee Heikki Sauren teoksen Tonttu. Tarua ja totta lähdeluetteloa, hieman yllättyy. Sieltä puuttuu yksi keskeisimmistä alan teoksista, Marjatta Jauhiaisen Suomalaiset uskomustarinat. Tyypit ja motiivit. Se on laaja, koko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uskomustarina-aineiston tiivis tyyppiluettelo, joka toimii sekä tarinaston jäsentäjänä, että tarjoaa esipuhetekstissään tiiviin, mutta selkeän esityksen siitä, mistä Saure on kirjansa sisällön ammentanut. Kyse […]

Lue lisää

Edinburghin yliopisto on julkaissut sivuston, missä Skotlannin noitavainot 1500-1600 –luvuilla näkyvät interaktiivisessa kartassa. Noitavainojen kohteeksi joutuneet henkilöt ovat kukin sijoitettu kartalle asuinpaikkansa mukaan ja sivusto tarjoaakin tietoa yli kolmestatuhannesta noitavainojen uhriksi joutuneesta naisesta ja miehestä. Sivustolla kustakin henkilöstä näkyvät syntymäpaikan lisäksi muun muassa luokka ja ammatti, miksi henkilöä syytettiin noituudesta ja minkälaisen rangaistuksen tämä noituudesta […]

Lue lisää

Arvostelu

Kansanuskon maailma on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä osa kansanperinnettä. Kansanuskolla tarkoitetaan sellaisia ajatuskulkuja, kokemuksia, kokemusten kerrontaa, riittikäytänteitä ja ihmisen (ja hänen ympäristönsä) elämään liittyviä tapoja, joiden takana on ajatus jostain konkretiasta eroavasta vaikuttajasta tai tekijästä. Uskomus on terminä hieman ongelmallinen; eivät ihmiset usko uskomuksiin, ihmiset tietävät, että asia on niin kuin on, ja kertovat sen, […]

Lue lisää

Akateemikko Anna-Leena Siikalan (1943–2016) suomalaista shamanismia käsittelevästä teoksesta julkaistaan nyt vuonna 2017 jo neljäs painos. Tämä shamanismi- ja sitä seuranneen tietäjälaitoksen historiaa ja oleellisia elementtejä selvittävä teos on lievästä sirpaleisuudestaan huolimatta kulunut ahkerasti paitsi folkloristien ja muiden perinteentutkijoiden, myös shamanismista ja luonnonuskosta kiinnostuneiden maallikoiden käsissä. Digitaalisen kulttuurin tutkijana, jonka tausta on kulttuuriperinnön tutkimuksessa, luen teosta […]

Lue lisää

Oppilääketiede on meidän aikanamme kehittynyt pitkälle, mutta kansanparannus ja vaihtoehtoiset hoitomuodot kiinnostavat silti ihmisiä. Siksi ei olekaan ihme, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut 100-vuotiaan Suomen juhlavuonna uuden painoksen Kansanomainen lääkintätietous -teoksesta. Sen toimitti vuonna 1957, siis jo 60 vuotta sitten FT Matti Hako (1927–2014), joka teki elämäntyönsä suomen kielen ja kansakulttuurin tutkimuksen ja opetuksen […]

Lue lisää

Taru sormusten herrasta ja Narnian tarinoiden elokuvaversioiden sekä animen kautta ihmisten kiinnostus animismiin ja kansanperinteen hahmoihin on jälleen herännyt laajalti. Lähtökohtien ja esikuvien tunnistaminen onkin hedelmällistä jokaiselle. Johan Egerkrans on kerännyt ja kuvittanut pohjoismaisesta kansanperinteestä kuvitetun kirjan, jossa hän esittelee erilaisia myyttisiä hahmoja. Aineisto on pohjoismaista, enimmäkseen kuitenkin ruotsalaista, joten se ei sellaisenaan toimi suomalaisen […]

Lue lisää