Luovutetun Karjalan muistelulle ja evakkotarinoille on edelleen – tai jälleen – kysyntää. Koronarajoitusten aikana YouTube-kanava Lotta ja pappa keräsi suuret katsojamäärät, ja aihepiiriin liittyviä tieto- ja muisteluteoksia julkaistaan säännöllisesti. Toimittaja Sirpa Pääkkösen Karjala sydämessä kuuluu tähän genreen. Teos tuntuu ennen kaikkea kunnianosoitukselta kirjoittajan alkuvuonna 2021 edesmenneelle äidille, joka oli kotoisin Karjalankannakselta ja toiminut lottana jatkosodassa […]
Eläkkeellä olevan sähköinsinööri Tauno Hovatan kirjan Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan ajatus syntyi hänen matkoillaan isän kotiseudulle Salmiin, viimeksi vuonna 2016. Kotiseutumatkoilla Hovatta havaitsi kuinka vanha ratalinja edelleenkin halkoo Salmin pitäjän kyliä Laatokan pohjoisrannikon läheisyydessä. Suomen rataverkon keskeiset runkoyhteydet oli rakennettu 1800-luvun loppuun mennessä. Myös Laatokan pohjoispuoleisessa Raja-Karjalassa yritettiin saada uusia ratahankkeita, joita ajoivat etenkin metsä- […]
Tietosanomat
Millainen on sinun Karjalasi ja karjalaisuutesi, kysyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Karjalan liitto juuri alkaneessa muistitietokeruussa. Kirjoituksia karjalaisuudesta voi lähettää SKS:lle elokuun puoliväliin 2023 saakka.
Joensuun korkeakoulu perustettiin vuonna 1969 ja Karjalan tutkimuslaitos (KTL) aloitti toimintansa sen tieteellisenä keihäänkärkenä ja alueellisena kehitysyksikkönä pari vuotta myöhemmin. Alkuvuosina tutkimus kohdistui Karjalan henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin, kieleen, historiaan ja yhteiskuntaoloihin sekä luontoon ja luonnonvaroihin.
Köyhäinhuollon varassa elänyt ja isän menettänyt Puustisen perhe jätti 1930-luvulla suurtyöttömyyden vaivaaman kotipitäjänsä Tohmajärven, kun 18-vuotias Hermanni-poika oli sanomalehdestä lukenut työvoiman tarpeesta Laatokan liepeillä. Puustiset nousivat junaan ja matkasivat Jänisjärven aseman kautta Hämekosken tehtaille paremman tulevaisuuden toivossa. Sukutarinassa muun muassa rataverkon kattavuus kuvastaa suurjärven laajalle ulottuvaa merkitystä ja vaikutusta yhdenkin perheen tulevaisuuteen. Kun tähänastisen järvitutkimuksen […]
Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]
Kulttuuritutkimuksen professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitoksesta on toimittanut monipuolisen artikkelikokoelman, jossa käsitellään kielikysymystä syvällisesti ja tuoreita tulkintoja tuottaen. Siinä analysoidaan esimerkiksi haastattelujen kautta evakkoutta, tutkitaan karjalaisuuden mennyttä ja nykyisyyttä, kieltä, musiikkia ja mediaa sekä karjalaisuutta kielenelvyttäjien näkökulmasta. Mukana ovat karjalankielisten ohella niin vepsän, lyydin kuin eri karjalan murteidenkin puhujat, modernisaation merkitys ja vaikutukset. Karjalan kielestä, […]
Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]
Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]
Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]
Lempiäisten suku on lähtöisin Karjalan kannakselta ja on sodan aikana ja sen jälkeen hajautunut eri puolille Suomea, niin kuin siirtoväen kävi. Kuluneet vuosikymmenet ovat luonnollisesti hajauttaneet sukua vielä sijoituspitäjistä laajemmalle, käytännössä koko Suomeen ja vielä kauemmaksikin: Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Sinänsä aika tavallinen sukutarina sekin. Kun Turun yliopiston kansatieteen henkilökunta ja Lempiäisten sukuseuran edustajat ensimmäisen […]
Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]
Arvostelu
Teoksen ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola ja sen kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Tuula Eskeland, Antero Leitzinger, Outi Fingerroos, Ulla Savolainen, Heli Kananen, Eeva Riutamaa ja Marjatta Hietala. Kirjoittajat lähestyvät karjalaisteemaa monista näkökulmista. Perinteinen sotahistorian näköala aiheeseen avautuu Pirkko Kanervon Karjalan menetyksen poliittisia taustaehtoja ja sodan jälkeistä maareformia tarkastelevissa artikkeleissa. Ajopuuteoriat ja […]
Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on ollut varsin virkeä toimija julkaisujen suhteen 2000-luvulla. Miika Raudaskosken ammattitaidolla toimittama vuosikirja Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri koukkaa itärajan taakse, aikamatkalle suomalaisille hyvin tuttuihin kaupunkeihin. Vuosikirja ei ole aivan tavallista historian perustutkimusta. Jokaisella kirjoittajalla on omaperäinen lähtökohtansa: professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat […]
Pekka Nevalaisen teoksen alkuosassa pääpaino on Itä-Karjalasta lähtöisin olleiden yrittäjien kaupallisissa aktiviteeteissa 1800-luvun suomalaisella maaseudulla. Kulkukaupan ja vähittäiskaupan yleisten kehityslinjojen esittelyn ohella esiin nostetaan myös yksittäisten kauppamiesten, ”laukkureiden” tai ”laukkuryssien”, tarinat ja tätä kautta tuodaan lisäväriä maaseudun kaupallisten olojen muutoksen kuvaukselle. Kulkukaupan verkostot Kirjoittaja esittelee eri puolilta Itä-Karjalaa kulkukaupalle lähteneitä ja kertoo Aunuksen ja Vienan […]
Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]
Sydän Karjalassa on tietokirja, mutta myös muistelu-, selailu- ja kuvien katselukirja. Ulkoasu ja taitto ovat huolella ajateltuja. Karjalaisia ristipistotöitä tyylittelevät koristeaiheet sopivat hyvin kirjan aihepiiriin. Teksti on vanhemmallekin lukijalle riittävän suurta. Valokuvat kertovat havainnollisesti karjalaisista kylistä, entisaikojen työmenetelmistä, tapakulttuurista, vaatetuksesta, köyhyydestä sekä raskaan työn ja puutteellisen terveydenhuollon runtelemien ihmisten varhaisesta vanhenemisesta. Pääpaino kirjassa on naisten […]
Arvostelu
Arvo Tuomisen tietokirja ja matkaopas Kannaksen kaleidoskooppi ei ole mikään yksi yhteen -tuote televisiodokumenteista, vaan se sisältää uutta ja mielenkiintoista faktaa ja detaljia matkalla Viipurista Koiviston, Terijoen, Kuokkalan, Kivennavan, Käkisalmen ja Antrean kautta takaisin Viipurin länsipuolelle, Säkkijärvelle. Moni mielenkiintoinen pikkupaikka saa siinä sivussa aivan uutta hohtoa Tuomisen lennokkaissa lauseissa. Lukija ymmärtää, että Karjalankannas (Tuominen kirjoittaa […]
Arvostelu
Koivuselkä on Venäjän Karjalassa sijaitseva syrjäkylä, jota on Suomen puolelta tutkittu harvinaisen tarkkaan. Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevä ryhmä teki kenttätöitä Koivuselässä 1995 ja 1997. Vuonna 1998 ilmestyi Jukka Oksan toimittama kirja Koivuselkä – metsätyökylä Venäjän Karjalassa. Osin samat tutkijat lähtivät matkaan uudestaan kesällä 2014. Tuloksena uusi raportti Koivuselästä: Karjalaiskylä Venäjän muutoksessa, 2016. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nykyinen kehittämisjohtaja, […]