Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]
Kulttuuritutkimuksen professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitoksesta on toimittanut monipuolisen artikkelikokoelman, jossa käsitellään kielikysymystä syvällisesti ja tuoreita tulkintoja tuottaen. Siinä analysoidaan esimerkiksi haastattelujen kautta evakkoutta, tutkitaan karjalaisuuden mennyttä ja nykyisyyttä, kieltä, musiikkia ja mediaa sekä karjalaisuutta kielenelvyttäjien näkökulmasta. Mukana ovat karjalankielisten ohella niin vepsän, lyydin kuin eri karjalan murteidenkin puhujat, modernisaation merkitys ja vaikutukset. Karjalan kielestä, […]
Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]