Sanat siltana menneisyyteen – Kielelliset lähestymistavat historiantutkimuksessa on teos, joka koostuu kuudesta artikkelista. Ensimmäinen vetää yhteen kielen merkitystä historiatieteessä. Luku tarjoaa myös oivallisen katsauksen aiemmin ilmestyneeseen historiantutkimuksen kieltä painottavaan menetelmäkirjallisuuteen. Seuraavat viisi yksittäisiin näkökulmiin keskittyvää artikkelia käsittelevät diskurssianalyyttista historiantutkimusta, käsitehistoriaa, kielellistä kontekstualismia ja aatehistoriaa, historiantutkimuksessa käyttökelpoisia kielentutkimuksen käsitteitä sekä kerrontateoreettista lähestymistapaa. Valittuja kielellisiä lähestymistapoja yhdistää […]
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
Arvostelu
Juuri haastavampaa käsitehistoriallista aihetta kuin feodalismin määrittely ja rajaus ei uuden ajan alun tutkija voine kuvitella. Keskiajan tutkijalle, ainakin pinnallisesti katsoen, tehtävä lienee yksinkertaisempi, sillä tuolloin käsitteeseen liittyy huomattavasti vähemmän vuosikymmenien saatossa keräytynyttä ideologista painolastia. Feodalismin käsite syntyi varhaisella uudella ajalla (ensimmäinen tunnettu maininta 1515) kuvaamaan keskiaikaista yhteiskuntaa. Feodalismiksi kuvattiin järjestelmää, jossa läänitysten myöntäminen synnytti […]