Tarttuessani Herman Geijerin kirjaan Kriisit, katastrofit ja maailmanloput odotin tekijän luovan ensin katsauksen menneisyyden suuronnettomuuksiin, luonnonmullistuksiin ja erilaisiin romahduksiin sekä maailmanlopunkuvitelmiin, koska en kirjan tummasta kannesta edes huomannut sen alaotsikkoa: Kaksitoista (12) tapaa varautua. Jos olisin saanut käsiini alkuperäisen ruotsinkielisen kirjan Överlev katastrofen – tolv sätt att förbereda sig (2017), en olisi historiaa odottanut enkä edes […]
Arvostelu
Miikka Voutilainen on tutkinut talouskasvuun, elintasoon ja väestöhistoriaan liittyviä kysymyksiä. Hänen Suomen 1860-luvun nälkävuosia koskeva väitöskirjansa Poverty, Inequality and the Finnish 1860s Famine tarkastettiin vuonna 2016 Jyväskylän yliopistossa. Uudessa teoksessaan Nälän vuodet: Nälänhätien historia hän käsittelee laajoja ja yleisiä ruokakriisien tekijöitä ensi sijassa Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Hän huomioi myös eri tapausten vaihtelevia ominaispiirteitä. Hän […]
Arvostelu
Ruotsalaisen journalistin ja kirjailijan David Jonstadin teos Sivilisaation loppu ei tuo esille juurikaan uusia näkemyksiä, vaan nostaa esiin samoja teemoja, jotka ovat meille kaikille ennestään tuttuja tiedotusvälineistä. Näitä teemoja ovat mahdolliset finanssikriisit, öljykriisit, ilmastonmuutos, hirmumyrskyt, (ydin)sodat, maanjäristykset, kulutuskapitalismi ja niiden potentiaaliset uhat yhteiskunnalle. Näiden lisäksi hän nimeää riskitekijäksi EU:n byrokratian, joka paisuu paisumistaan eikä ehkä […]
Arvostelu
Yleinen marmatus seminaareista koostettujen artikkelikokoelmien kohdalla on se, että ne ovat hajanaisia ja että artikkelit antavat perin satunnaisen katsauksen aiheeseensa. Joskus tulee jopa miettineeksi, miksi artikkelikokoelmia ylipäätään julkaistaan. Toisaalta yksittäinenkin artikkeli saattaa oikeuttaa kokoelman olemassaolon. Turun yliopiston yleinen historia järjesti syyskuussa 1995 seminaarin Onnettomuus, kriisi, katastrofi (tämäntyyppiset kolmiosaiset nimet – ”sukupuoli, identiteetti, toiseus” – alkavat […]