Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Muistitiedon keruuprojekti pyrkii selvittämään millaista autenttista muistietoa Linnan kohdanneilla ihmisillä tai näiden läheisillä kirjailijasta vielä on olemassa. Muistot voivat liittyä Linnaan kirjailijana ja vaikuttajana tai perheenjäsenenä, sukulaisena, naapurina, tuttuna, ihmisenä ammatin takana.

Lue lisää

Taivalkoskelaisesta metsätyömiehestä sodan jälkeen kirvesmieheksi ja rakennusmestariksi edenneen Kalle Päätalon vaiheet ovat olleet varsinkin Päätalon lukijoille varsin tuttuja. Hän oli aikoinaan Suomen ylivoimaisesti suosituin kirjailija, jonka kirjoista otettiin aluksi runsaasti painoksi ja myöhemmin jättimäisen suuria painoksia, jotka kävivät hyvin kaupaksi. Päätalolle muodostui uskollinen lukijakunta, joka vuosittain odotti isänpäiväksi ilmestyvää uutta Päätaloaan. Lukijat olivat myös aktiivisesti […]

Lue lisää

Luin Juri Nummelinin toimittamaa Satuja aikuisille: Sadan vuoden unet nimenomaan satuina, en kauhu- tai fantasianovelleina. Siitä näkökulmasta myös tarkastelen kirjaa. Yksinkertaistaen sadun voi määritellä kuvitteellisia aiheita sisältäväksi kertomukseksi, joka esitetään etupäässä ajanvietteeksi. Satuja voidaan sanoa myös todellisuuden rajat ylittäviksi mielikuvituksellisiksi kertomuksiksi. Niitä lienee kerrottu ihmiskunnan alkuajoista lähtien, ja ne ovat olleet koko folkloren keskeinen osa. […]

Lue lisää

John Gillard oli minulle aikaisemmin täysin tuntematon suuruus, mutta Luovan kirjoittajan työkirja osoitti hänen olevan kekseliäs kaveri. Epäilen, että hän on opiskeluaikanaan käynyt kirjoittamiskursseja, jotka eivät ole häntä tyydyttäneet tai joilta hän on napannut hyviä ideoita, ja koonnut sitten oman kurssin. Ilmeisesti mieltymystensä pohjalta Gillard on valinnut maailmankirjallisuuden suurten nimien joukosta 20 ja laatinut kunkin […]

Lue lisää

Olavi Koivukangas on siirtolaisuuden historian tutkija ja entinen Siirtolaisinstituutin johtaja. Kirjailijalla on tiedollista osaamista kertoa myös kaunokirjallisin keinoin suomalaisen siirtolaisperheen kohtalosta. Teosta taustoittavassa johdannossa hän hahmottelee kirjoittamisen motiiveja, jotka kumpuavat yhtäältä tutkimustyöstä ja toisaalta henkilökohtaisesta järkytyksestä äidin ja viiden lapsen hukkumisesta Atlantin aaltoihin. Toki myös tämä tarina tuli tietoon tutkimuksen kautta. Koivukangas muistuttaa laajasta ja […]

Lue lisää

Käsillä oleva kokoomateos perehdyttää kirjallisuusanalyysiin, sen menetelmiin ja käsitteisiin. Se perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Yliopiston oppikirjana se on verrattavissa sellaisiin suomalaisiin teoksiin, kuten Marja-Leena Palmgrenin Johdatus kirjallisuustieteeseen (1986), Mervi Kantokorven, Pirjo Lyytikäisen ja Auli Viikarin Runousopin perusteisiin (1990) ja Outi Alangon ja Tiina Käkelä-Puumalan toimittamaan kirjaan Kirjallisuudentutkimuksen perusteita (2001). Kirjan johdantoluku tarkastelee kirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta koskevia […]

Lue lisää

Tätä ennen en ole ollut mikään sarjakuvaintoilija enkä ole sitä vieläkään, mutta Ville Hännisen uusi kirja Keskipäivän miehiä: Kuvia Suomen historiasta sai minut innostumaan niin, että pyysin arvosteltavakseni Emmanuel Moynot’n Ranskalainen sarja: Myrsky kesäkuussa –sarjakuvakirjan, jonka taiteilija on piirtänyt Irène Némirovskyn romaanin, Suite française: Tempête en juin (2004), pohjalta. Jo muutama sivu tempasi minut mukaansa vuosien […]

Lue lisää

Kuopiolaissyntyinen kirjailija Sirpa Kähkönen on vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa kirjoittanut kaikkiaan kahdeksan historiallista romaania; seitsemän niistä sijoittuu Kuopioon. Uusin, tänä syksynä ilmestynyt Tankkien kesä poikkeaa edeltäjistään ennen kaikkea kerrontatekniikaltaan. Kun aikaisemmissa romaaneissa tarinaa kuljetti ulkopuolinen kertoja, nyt äänessä ovat romaanin keskeiset henkilöt. Heitä on pitkälti toistakymmentä, ja puheenvuoron saavat myös kaupungin vanhat puut ja puutalot, asvaltin […]

Lue lisää

Arvostelu

Kirjoittamisen mysteeriä kannattaa tutkailla ja ihmetellä, niidenkin, jotka sitä paljon harjoittavat.  Tällaiseksi toimijaksi kirjan tekijäkin mieltää itsensä. Kirjoittaminen on aina liikkeessä, kuten Kimmo Svinhufvud teoksensa esipuheessa muistuttaa. Svinhufvud mieltää kirjoittamisen teorian ennen kaikkea voimavaraksi, josta on paljon käytännön hyötyä. Hän erittelee tutkimuksiin nojautuen erilaisia kirjoittamiskäsityksiä: kirjoittamista taitona, luovuutena, prosessina, tekstilajien tuottamisena, sekä sosiaalisena ja sosiaalipoliittisena […]

Lue lisää

Öisinajattelijana ja kriitikkona tunnetun Pentti Straniuksen esikoisromaanissa Leijonasillalla vähän vaille viisi köyhistä oloista lähtenyt pikkupaikkakunnan pohjalaispoika etsii itseään maailmanvallan suurkaupungissa, Leningradissa, kaupungissa, joka ehkä oli, Neuvostoliitossa, maassa, jota ei ollut. Takakannen esittelyteksti vie lukijan − ehkä tahallisesti − harhaan. Kirja näet onnistuu olemaan se, mitä kuvattavansa, romaani, joka ei ole romaani, mutta joka on silti […]

Lue lisää

Vanha sanonta väittää, että tullakseen kirjailijaksi pitää ensin elää sellainen elämä, josta on jotain kirjoittamista. Kirjailija Eeva Joenpellon (1922–2004) elämässä riitti draamaa ja tapahtumia – monet niistä hyvinkin traagisia. Tie moneen kertaan palkituksi kansakunnan kertojaksi kansakunnan kaapin päälle oli pitkä, osin kivinenkin. Helena Ruuska ei näytä jättäneen montakaan kohdehenkilönsä polulle osunutta kiveä kääntämättä. Teoksen lähdepohjaa […]

Lue lisää

Ruotsalainen tiedemies ja aatelinen Emanuel Swedenborg (1688-1772) oli oman aikakautensa, valistuksen ja hyödyn ajan esimerkillinen edustaja. Hän toimi Ruotsin valtiopäivillä aktiivisesti, mutta teki elämäntyönsä kaivosalalla. Hän matkusteli ja julkaisi teoksiaan Euroopassa ja oli yhteydessä suureen osaan aikakauden ajan johtavista tiedemiehistä. Swedenborg ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuntema luonnontieteellisten ansioittensa ja teostensa vuoksi. Keski-iässä Swedenborg koki syvän […]

Lue lisää

Historiallinen jännitysromaani on maailmalla ollut jo pitemmän aikaa suosittu genre – siitä pitävät sekä kirjailijat että lukijat. Suomessa lajityyppi tekee vasta tuloaan, mutta suhteellisen leveällä rintamalla – äkkipäätä mieleen tulee ainakin puolenkymmentä viime vuosina historiallisen jännärin julkaissutta kirjailijaa. Määrällisesti ahkerin on ollut Tapani Bagge, joka on sijoittanut 1930–1940-lukuihin jo neljä dekkaria. Niiden sankarina seikkailee Etsivän […]

Lue lisää

Osmanivaltakunnan sulttaani haluaa lahjoittaa Venetsian dogelle eurooppalaiseen tyyliin kuvitetun kirjan, jonka tarkoitus on todistaa sulttaanin valtakunnan henkisten ja aineellisten rikkauksien ehtymättömyys. Kirjan kuvittaminen jää kuitenkin kesken, kun yksi neljästä miniatyyrimestarista murhataan. Valtakunnan taiteellinen perinne on vaakalaudalla, ja murhaajan selvittämisestä lähtee liikkeelle monitahoinen matka eriävien taidekäsitysten ja ihmisyyden ytimeen. Kahta eri kulttuuria liikuttavat ideat ja ideologiat […]

Lue lisää

Akateemiset artikkelikokoelmat ovat useimmiten yhtä epätasaisia sisällöltään kuin seminaarit joihin ne lähes poikkeuksetta perustuvat. Etenkin humanistien artikkelit tapaavat olla niin erityisiä näkökulmaltaan, että kokoavan näkökulman muodostaakseen joutuu lukija tekemään enemmän töitä kuin kirjan toimittajat. Useimmiten tällaisiin kokoelmiin osallistutaan ja niitä julkaistaan vain ala- ja tutkijakohtaisten tulostavoitteiden täyttämiseksi. Riikka Rossin ja Katja Seudun toimittama kooste helsinkiläisten […]

Lue lisää

Harold Bloom: Lukemisen ylistys Suom. Kalevi Nyytäjä Pentti Linkola on kyseenalaistanut eräässä teoksessaan, mihin tarvitsemme uutta kaunokirjallisuutta, kun meillä on jo ylittämättömät klassikkomme, joiden pariin voimme palata. Mihin tarvitaan kymmentä dickensiä tai dostojevskia? Amerikkalainen kirjallisuudenprofessori Harold Bloom olisi varmaankin samaa mieltä Linkolan kanssa, että klassikoita on jo riittämiin. Lukijoilta puuttuu vain taitoa ymmärtää klassikoiden suuruus […]

Lue lisää

Kirjallisuusinstituution sisällä on ainakin kolme näkökulmaa, joiden kautta kirjallisuushistoria voidaan esittää. On kustantajien julkaisupoliittinen näkökulma laatia historiikki, mutta myös tutkijoiden kulttuuri- ja poliittiseen historiaan kiinnittävä näkökulma, sekä tietysti lukijoiden näkökulma siitä, mitkä kirjat ja kirjailijat kuuluvat kaanoniin. Aika ajoin kustantajat ja tutkijat tuovatkin ilmi visionsa keskeisten tekstien muodostamasta jatkumosta, mutta lukijoiden tai lukijuuden historiaa ei […]

Lue lisää