Siipirikko (Tammi, 2013) on Kristiina Vuoren toinen historiallinen romaani, joka seuraa 2012 julkaistua Näkijän tytär -teosta. Siipirikko ei ole jatko-osa Näkijän tyttärelle, mutta on aiheeltaan ja tyyliltään samankaltainen Suomen varhaiselle keskiajalle sijoittuva historiallinen, romanttinen viihderomaani. Esikoisteoksen julkaisun jälkeen vuonna 2013 Kristiina Vuori kertoi omasta historiastaan romantiikkakirjallisuuden lukijana ja kirjoittajana haastatteluissa. Nuorena Kristiina Vuori innostui historiasta […]

Lue lisää

Ruotsalainen tiedemies ja aatelinen Emanuel Swedenborg (1688-1772) oli oman aikakautensa, valistuksen ja hyödyn ajan esimerkillinen edustaja. Hän toimi Ruotsin valtiopäivillä aktiivisesti, mutta teki elämäntyönsä kaivosalalla. Hän matkusteli ja julkaisi teoksiaan Euroopassa ja oli yhteydessä suureen osaan aikakauden ajan johtavista tiedemiehistä. Swedenborg ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuntema luonnontieteellisten ansioittensa ja teostensa vuoksi. Keski-iässä Swedenborg koki syvän […]

Lue lisää

Historiallinen jännitysromaani on maailmalla ollut jo pitemmän aikaa suosittu genre – siitä pitävät sekä kirjailijat että lukijat. Suomessa lajityyppi tekee vasta tuloaan, mutta suhteellisen leveällä rintamalla – äkkipäätä mieleen tulee ainakin puolenkymmentä viime vuosina historiallisen jännärin julkaissutta kirjailijaa. Määrällisesti ahkerin on ollut Tapani Bagge, joka on sijoittanut 1930–1940-lukuihin jo neljä dekkaria. Niiden sankarina seikkailee Etsivän […]

Lue lisää

Osmanivaltakunnan sulttaani haluaa lahjoittaa Venetsian dogelle eurooppalaiseen tyyliin kuvitetun kirjan, jonka tarkoitus on todistaa sulttaanin valtakunnan henkisten ja aineellisten rikkauksien ehtymättömyys. Kirjan kuvittaminen jää kuitenkin kesken, kun yksi neljästä miniatyyrimestarista murhataan. Valtakunnan taiteellinen perinne on vaakalaudalla, ja murhaajan selvittämisestä lähtee liikkeelle monitahoinen matka eriävien taidekäsitysten ja ihmisyyden ytimeen. Kahta eri kulttuuria liikuttavat ideat ja ideologiat […]

Lue lisää

Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila julkaisi vuonna 2008 kaksikin kirjaa persialaisesta oppineesta runoilijasta Omar Khaijamista (1048–1131): elämäkerrallisen teoksen Omar Khaijam: runoilijan elämä ja Omarin runojen käännöskokoelman Ruukku rubiiniviiniä. Näistä teoksista erityisesti Omar-elämäkerta on harvinaista herkkua. Hämeen-Anttila on historiallisen salapoliisin tavoin koonnut monista hajanaisista lähteistä tietoja, joiden perusteella hän on rakentanut […]

Lue lisää

Akateemiset artikkelikokoelmat ovat useimmiten yhtä epätasaisia sisällöltään kuin seminaarit joihin ne lähes poikkeuksetta perustuvat. Etenkin humanistien artikkelit tapaavat olla niin erityisiä näkökulmaltaan, että kokoavan näkökulman muodostaakseen joutuu lukija tekemään enemmän töitä kuin kirjan toimittajat. Useimmiten tällaisiin kokoelmiin osallistutaan ja niitä julkaistaan vain ala- ja tutkijakohtaisten tulostavoitteiden täyttämiseksi. Riikka Rossin ja Katja Seudun toimittama kooste helsinkiläisten […]

Lue lisää

Harold Bloom: Lukemisen ylistys Suom. Kalevi Nyytäjä Pentti Linkola on kyseenalaistanut eräässä teoksessaan, mihin tarvitsemme uutta kaunokirjallisuutta, kun meillä on jo ylittämättömät klassikkomme, joiden pariin voimme palata. Mihin tarvitaan kymmentä dickensiä tai dostojevskia? Amerikkalainen kirjallisuudenprofessori Harold Bloom olisi varmaankin samaa mieltä Linkolan kanssa, että klassikoita on jo riittämiin. Lukijoilta puuttuu vain taitoa ymmärtää klassikoiden suuruus […]

Lue lisää

Kirjallisuusinstituution sisällä on ainakin kolme näkökulmaa, joiden kautta kirjallisuushistoria voidaan esittää. On kustantajien julkaisupoliittinen näkökulma laatia historiikki, mutta myös tutkijoiden kulttuuri- ja poliittiseen historiaan kiinnittävä näkökulma, sekä tietysti lukijoiden näkökulma siitä, mitkä kirjat ja kirjailijat kuuluvat kaanoniin. Aika ajoin kustantajat ja tutkijat tuovatkin ilmi visionsa keskeisten tekstien muodostamasta jatkumosta, mutta lukijoiden tai lukijuuden historiaa ei […]

Lue lisää

Suomalaisille kirjallisuuden ystäville Boris Pasternak on tuttu lähinnä Tohtori Zhivagon tekijänä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Venäjällä häntä arvostetaan yhtenä vuosisatamme parhaista runoilijoista ja merkittävänä maailmankirjallisuuden venäjäntäjänä. Hän käänsi venäjäksi mm. Shakespearen suuret draamat. Zhivagon lisäksi Pasternak on myös julkaissut runsaasti pienimuotoisempaa proosaa, ja venäläisen elävän kirjeiden kirjoittamisen perinteen mukaisesti myös […]

Lue lisää