Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot (Kouvolan museot) on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa.

Lue lisää

Turun Aurajokivarsi on nykyään viihteen, vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollistava suosittu kaupunkipuisto. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokivarren nykyinen tila on harvinaislaatuinen poikkeus, josta on saatu nauttia vasta noin 20 vuotta. Vanhemmat sukupolvet muistavat haisevan ja luotaantyöntävän avoviemärin, jollainen se ehti olla satoja vuosia. Jokivarren valot -dokumentti kertoo miten kaupungin pääviemäri muuttui suosituksi vapaa-ajanviettopaikaksi.

Lue lisää

Tänä syksynä ilmestynyt Tove Janssonin Helsinki on selvästi parin vuoden takaisen Mika Waltarin maisemia esitelleen kirjan pikkusisar. Tekijä on sama, sukunäköä löytyy toteutuksesta ja taitosta ja ideana on taas taivaltaa kaupungissa taiteilijan jalanjälkiä seuraillen. Kirja ei noudata tiukkaa taiteilijan elämään liittyvää kronologiaa, vaan paikkojen esittelyt on järjestetty kaupunginosittain. Kunkin luvun alussa on kartta, johon esiteltävät […]

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseossa 15.10.2021 avautuva Armas Tallinna – tarinoita naapurista -näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Hauskat – joskus hiukan nolotkin – yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin.

Lue lisää

Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.

Lue lisää

Kuvat ja kartat ovat mainioita lähteitä kaupunkikuvan muutoksen tarkasteluun. Eläväinen Pariisi on pitkään ollut kuvittajien, kuvaajien ja kartanpiirtäjien huomion kohteena. Ranskan kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Gallica on kerännyt yhteen yli 20 000 kuvaa Pariisista eri aikoina, kaikkea piirroksista valokuviin, eri tavoin lajiteltuina.

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Kaikki kuolevat, mutta kuolemakaan ei tee kaikista yhdenvertaisia. Nyt kun Olof Palmen murhatutkinta on 34 vuoden jälkeen saatu päätökseen ja ”Skandia-mies” todettu syylliseksi, saadaanko meilläkin pian erään Jussi H:n surmaan ratkaisu? On kulunut 32 vuotta siitä, kun Jussi käärittiin muoviin ja sullottiin omaan vuodesohvaansa Vuorimiehenkadulla. Hän ei ollut Ruotsin pääministeri, mutta ei mikään laitapuolen kulkijakaan, […]

Lue lisää

Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan kaupunkihistoriallinen teemanumero tarjoaa monenlaisia havaintoja sekä kaupunkilaisista että kaupungin aineellisista rajoista, samoin kuin eläinten vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Useissa artikkeleissa on läsnä posthumanistinen, ihmiskeskeisyyttä kritisoivakin näkökulma. Teksteissä pohditaan kaupungin rajoja sekä kaupungin materiaalisia ulottuvuuksia ihmisiin vaikuttavana tekijänä, ja niissä tuodaan esiin myös kaupunkiyhteisön monilajisuus ja materiaalisen maailman mahdollinen toimijuus.

Lue lisää

Rikostoimittaja Jarkko Sipilä (s. 1964) on vetänyt syksystä 2015 rikoskävelyitä Helsingin Aleksanterinkadulla. Kävelykierrosten suosiosta innostuneena Sipilä päätyi ensin pohtimaan kierrosvalikoimansa laajentamista, mutta lopulta kerrottavaa olikin niin runsaasti, että näistä syntyi yhdeksän kierrosta sisältävä opaskirjanen. Kirja esittelee Helsingin keskustassa risteileviä reittejä maantieteellisesti rajattuina selkeinä kokonaisuuksina. Lukijaa auttavat kierroskohtaiset kartat, joiden avulla on helppo itsenäisesti tutustua Helsingin […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on ollut varsin virkeä toimija julkaisujen suhteen 2000-luvulla. Miika Raudaskosken ammattitaidolla toimittama vuosikirja Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri koukkaa itärajan taakse, aikamatkalle suomalaisille hyvin tuttuihin kaupunkeihin. Vuosikirja ei ole aivan tavallista historian perustutkimusta. Jokaisella kirjoittajalla on omaperäinen lähtökohtansa: professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat […]

Lue lisää

Amerikkalainen kaupunkitutkija Bruce Katz julisti Helsingin Sanomien haastattelussa meneillään olevan kaupunkien vuosisadan ja kaupunkien vallankumouksen. Vuonna 1837 perustetulla pohjoisella Jyväskylälläkin on oma pieni alalukunsa kaupunkihistorioiden suuressa kertomuksessa, kuten Jussi Jäppinen Jyväskylän purettuja rakennuksia esittelevässä teoksessa tuo esiin. Yksityiskohtien palapeli Kadonnutta kaupunkia etsimässä -teoksessa pienten yksityiskohtien kautta hahmottuu laajempi kuva modernisaatiosta ja kaupungistumisesta Jyväskylässä: kaupungin ensimmäinen […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]

Lue lisää

Maailma kaupungistuu vauhdilla. Meneillään on valtava yhteiskuntarakenteen muutos, josta ovat kärsineet erityisesti monet perinteiset teollisuuspaikkakunnat. Moderneja raunioita syntyy, kun esimerkiksi kaivos tai tehdas suljetaan. Ensimmäiseksi raunioitumaan jää itse tehdas, mutta etenkin syrjäisillä alueilla työpaikkojen katoaminen aiheuttaa vähitellen koko alueen autioitumisen. Asukkaiden mukana katoavat palvelut ja lopputuloksena on joukko tyhjillään olevia rakennuksia, joita kukaan ei halua. […]

Lue lisää

Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut ja SKS julkaissut aiheesta kirjan Punaiset pilarit – Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa. Kaukiainen alustaa asiaa hallitsijoiden ”mahtirakentamisen” historialla Versailles’sta alkaen. Venäjällä mahtirakentaminen saavutti aivan uudet mittasuhteet, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, rakennettiinhan koko Pietarin kaupunkikin aivan tyhjästä. Keisarilliset palatsit Pietarissa ja Moskovassa käydään lyhyesti läpi, ja kirjan lopussa on niistä myös listaus […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (VSKS) on julkaissut Toimitteita-sarjassaan 18:nnen osan, Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka ovat toimittaneet Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen. Kirjoittajiksi on saatu useita dosentti- ja professoritason tutkijoita, jotka ovat omassa tutkimustyössään paneutuneet Viipurin historiaan. Osa kokoelman artikkeleista on läpikäynyt normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin, joka antaa kokoelmalle tieteellistä painoarvoa ja nostaa Toimitteita-sarjan tasoa. […]

Lue lisää

Keväällä 1945 Helsinki otti vastaan rauhan. Maailmansodan päättyminen Suomessa ja Euroopassa merkitsi pääkaupungissa uuden ajan alkua niin arjessa kuin politiikan ylätasolla. Helsinki 1945 tarjoaa monipuolisen mutta hieman epäselvän näkymän tähän kiehtovaan aikaan. Kirjan kolmen pääluvun näkökulmat jäävät erillisiksi, eikä kirjassa ole johdantoa tai kokoavaa loppulukua. Lyhyessä esipuheessa ei mainita, että kukaan kirjoittajista olisi ollut erityisessä […]

Lue lisää