Ympäristöopin kirjassa oli kertomus Turun palosta. Se jäi kaupungissa kansakoulua aloittavan pikkupojan, Hannu Salmen, mieleen niin, että hän näki siitä uniakin. Vuosikymmeniä myöhemmin Salmi, nykyisin Turun yliopiston kulttuurihistorian professori, ryhtyi keräämään tapahtumaa koskevaa aineistoa ja kirjoittamaan siitä tietokirjaa. Edellinen aihetta käsittelevä teos, Svante Dahlströmin Turun palo 1827, ilmestyi lähes sata vuotta sitten eli 1930. Nykylukijaa […]

Lue lisää

Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa: Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee nimensä mukaisesti monikielisyyttä Turun kaupungissa. Se kattaa ajan keskiajalta 1900-loppupuolelle. Teos on jaettu kronologisesti kolmeen osioon. Kokoomateoksella on yhteensä 21 kirjoittajaa, joista pääosa on turkulaisia kielen-, kulttuurin- ja historiantutkijoita. Kirjan toimittajat ovat saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Turun yliopisto), englannin kielen postdoc-tutkija Aino Liira (Turun yliopisto) ja […]

Lue lisää

Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjan takakannen otsikosta, Opas pääkaupungin salaisuuksiin, voi olla kahta mieltä. Toisaalta kirjassa esitellyt talot eivät ole varsinaisia salaisuuksia – siinähän ne seisovat paikoillaan kulkijan silmien edessä kuten ovat vuosikymmenien ajan tehneet. Toisaalta taas rakennusten runsaat yksityiskohdat sisältävät piiloviestejä, jotka avautuvat vasta kun katsoja pääsee pohtimaan niiden merkitystä asiantuntijaoppaan avulla. Kirjan lukijalle […]

Lue lisää

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi pitää 4.–5. syyskuuta 1827 raivonnutta Turun paloa Suomen historian taitekohtana. Tulipalo, joka hävitti käytännössä koko kaupungin, ei tuhonnut vain koteja, liikerakennuksia, hallintokortteleita, Tuomiokirkkoa, vaan myös kaiken sen sivistyksellisen aarteiston, joka oli koottu vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian kirjastoon ja kokoelmiin, hovioikeuden arkistoihin ja kaupungin kirjalliseen muistiin. Tulipalossa katosi sananmukaisesti savuna ilmaan […]

Lue lisää

Turun vanhoista taloista on julkaistu lukuisia teoksia. Mieleeni tulee ensiksi Harri Kalvan 4-osainen kirjasarja Muuttuva kaupunki (1969–1989) valokuvineen. Sen kolmannen osan kuvat on piirtänyt taiteilija Pertti Koivikko. Myöhempiä Turku-kirjoja ovat tehneet Rauno Lahtinen –Turun puretut talot 1–5 vuosilta 2013–2018 – sekä Eva Latvakangas & Jonny Holmén & Kati Kivelä – Turku muuttuva kaupunki vuodelta 2011. […]

Lue lisää

Vanhan Rauman laaja ja yhtenäinen puukaupunkialue, vuodesta 1991 Unescon maailmanperintökohde, on myös monen perheen kotipaikka. Kirjassa Koteja Vanhassa Raumassa: Säilyttävää korjaamista, kestävää asumista pääsemme sisälle kahteentoista niistä; pääpaino on rakennusten sisätiloissa mutta kurkistamme myös pihapiiriin, ja katselemme katunäkymiä. Kadulta astutaan portin kautta sisäpihalle. Rakennusryhmä ja kulkureitit ovat tarkoituksenmukaisia, mitoiltaan ihmiselle sopivia ja muodoltaan sopusuhtaisia. Talot […]

Lue lisää

Humanistinen kaupunkitutkimus -teoksen toimittajat Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson ja Panu Savolainen toteavat esipuheessaan, että kaupunkitutkimuksessa keskeistä on monitieteisyys, metodien rikkaus ja vuorovaikutus, ja tutkimustulokset kiinnostavat usein myös yliopistojen ulkopuolella. Humanistisen kaupunkitutkimuksen he kertovat olevan kulttuurisesti, kielellisesti ja historiallisesti painottunutta, ja pyrkivän kaupunkilaisten näkökulmien esiin tuomiseen. Artikkelikokoelma on jaettu kolmeen osaan: 1) […]

Lue lisää

Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot (Kouvolan museot) on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa.

Lue lisää

Turun Aurajokivarsi on nykyään viihteen, vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollistava suosittu kaupunkipuisto. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokivarren nykyinen tila on harvinaislaatuinen poikkeus, josta on saatu nauttia vasta noin 20 vuotta. Vanhemmat sukupolvet muistavat haisevan ja luotaantyöntävän avoviemärin, jollainen se ehti olla satoja vuosia. Jokivarren valot -dokumentti kertoo miten kaupungin pääviemäri muuttui suosituksi vapaa-ajanviettopaikaksi.

Lue lisää

Tänä syksynä ilmestynyt Tove Janssonin Helsinki on selvästi parin vuoden takaisen Mika Waltarin maisemia esitelleen kirjan pikkusisar. Tekijä on sama, sukunäköä löytyy toteutuksesta ja taitosta ja ideana on taas taivaltaa kaupungissa taiteilijan jalanjälkiä seuraillen. Kirja ei noudata tiukkaa taiteilijan elämään liittyvää kronologiaa, vaan paikkojen esittelyt on järjestetty kaupunginosittain. Kunkin luvun alussa on kartta, johon esiteltävät […]

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseossa 15.10.2021 avautuva Armas Tallinna – tarinoita naapurista -näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Hauskat – joskus hiukan nolotkin – yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin.

Lue lisää

Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.

Lue lisää

Kuvat ja kartat ovat mainioita lähteitä kaupunkikuvan muutoksen tarkasteluun. Eläväinen Pariisi on pitkään ollut kuvittajien, kuvaajien ja kartanpiirtäjien huomion kohteena. Ranskan kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Gallica on kerännyt yhteen yli 20 000 kuvaa Pariisista eri aikoina, kaikkea piirroksista valokuviin, eri tavoin lajiteltuina.

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Kaikki kuolevat, mutta kuolemakaan ei tee kaikista yhdenvertaisia. Nyt kun Olof Palmen murhatutkinta on 34 vuoden jälkeen saatu päätökseen ja ”Skandia-mies” todettu syylliseksi, saadaanko meilläkin pian erään Jussi H:n surmaan ratkaisu? On kulunut 32 vuotta siitä, kun Jussi käärittiin muoviin ja sullottiin omaan vuodesohvaansa Vuorimiehenkadulla. Hän ei ollut Ruotsin pääministeri, mutta ei mikään laitapuolen kulkijakaan, […]

Lue lisää

Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan kaupunkihistoriallinen teemanumero tarjoaa monenlaisia havaintoja sekä kaupunkilaisista että kaupungin aineellisista rajoista, samoin kuin eläinten vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Useissa artikkeleissa on läsnä posthumanistinen, ihmiskeskeisyyttä kritisoivakin näkökulma. Teksteissä pohditaan kaupungin rajoja sekä kaupungin materiaalisia ulottuvuuksia ihmisiin vaikuttavana tekijänä, ja niissä tuodaan esiin myös kaupunkiyhteisön monilajisuus ja materiaalisen maailman mahdollinen toimijuus.

Lue lisää

Rikostoimittaja Jarkko Sipilä (s. 1964) on vetänyt syksystä 2015 rikoskävelyitä Helsingin Aleksanterinkadulla. Kävelykierrosten suosiosta innostuneena Sipilä päätyi ensin pohtimaan kierrosvalikoimansa laajentamista, mutta lopulta kerrottavaa olikin niin runsaasti, että näistä syntyi yhdeksän kierrosta sisältävä opaskirjanen. Kirja esittelee Helsingin keskustassa risteileviä reittejä maantieteellisesti rajattuina selkeinä kokonaisuuksina. Lukijaa auttavat kierroskohtaiset kartat, joiden avulla on helppo itsenäisesti tutustua Helsingin […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on ollut varsin virkeä toimija julkaisujen suhteen 2000-luvulla. Miika Raudaskosken ammattitaidolla toimittama vuosikirja Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri koukkaa itärajan taakse, aikamatkalle suomalaisille hyvin tuttuihin kaupunkeihin. Vuosikirja ei ole aivan tavallista historian perustutkimusta. Jokaisella kirjoittajalla on omaperäinen lähtökohtansa: professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat […]

Lue lisää