Amerikkalainen kaupunkitutkija Bruce Katz julisti Helsingin Sanomien haastattelussa meneillään olevan kaupunkien vuosisadan ja kaupunkien vallankumouksen. Vuonna 1837 perustetulla pohjoisella Jyväskylälläkin on oma pieni alalukunsa kaupunkihistorioiden suuressa kertomuksessa, kuten Jussi Jäppinen Jyväskylän purettuja rakennuksia esittelevässä teoksessa tuo esiin. Yksityiskohtien palapeli Kadonnutta kaupunkia etsimässä -teoksessa pienten yksityiskohtien kautta hahmottuu laajempi kuva modernisaatiosta ja kaupungistumisesta Jyväskylässä: kaupungin ensimmäinen […]
Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]
Arvostelu
Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]
Arvostelu
Maailma kaupungistuu vauhdilla. Meneillään on valtava yhteiskuntarakenteen muutos, josta ovat kärsineet erityisesti monet perinteiset teollisuuspaikkakunnat. Moderneja raunioita syntyy, kun esimerkiksi kaivos tai tehdas suljetaan. Ensimmäiseksi raunioitumaan jää itse tehdas, mutta etenkin syrjäisillä alueilla työpaikkojen katoaminen aiheuttaa vähitellen koko alueen autioitumisen. Asukkaiden mukana katoavat palvelut ja lopputuloksena on joukko tyhjillään olevia rakennuksia, joita kukaan ei halua. […]
Arvostelu
Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut ja SKS julkaissut aiheesta kirjan Punaiset pilarit – Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa. Kaukiainen alustaa asiaa hallitsijoiden ”mahtirakentamisen” historialla Versailles’sta alkaen. Venäjällä mahtirakentaminen saavutti aivan uudet mittasuhteet, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, rakennettiinhan koko Pietarin kaupunkikin aivan tyhjästä. Keisarilliset palatsit Pietarissa ja Moskovassa käydään lyhyesti läpi, ja kirjan lopussa on niistä myös listaus […]
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (VSKS) on julkaissut Toimitteita-sarjassaan 18:nnen osan, Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka ovat toimittaneet Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen. Kirjoittajiksi on saatu useita dosentti- ja professoritason tutkijoita, jotka ovat omassa tutkimustyössään paneutuneet Viipurin historiaan. Osa kokoelman artikkeleista on läpikäynyt normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin, joka antaa kokoelmalle tieteellistä painoarvoa ja nostaa Toimitteita-sarjan tasoa. […]
Keväällä 1945 Helsinki otti vastaan rauhan. Maailmansodan päättyminen Suomessa ja Euroopassa merkitsi pääkaupungissa uuden ajan alkua niin arjessa kuin politiikan ylätasolla. Helsinki 1945 tarjoaa monipuolisen mutta hieman epäselvän näkymän tähän kiehtovaan aikaan. Kirjan kolmen pääluvun näkökulmat jäävät erillisiksi, eikä kirjassa ole johdantoa tai kokoavaa loppulukua. Lyhyessä esipuheessa ei mainita, että kukaan kirjoittajista olisi ollut erityisessä […]
Arvostelu
Kirja esittelee Helsingin sisäpihoja kronologisesti ja asuinalueittain aivan kuin asutuskin on edennyt keskustasta kaavoituksen myötä taajamiin. Keskeisenä teemana kirjassa on ajatus, jonka mukaan kaupunki on paljon muutakin kuin taloja ja katuja. Kaupunki rakentuu jatkuvasti uudelleen sisältäen tapahtumia, ihmisiä, tarinoita ja mielikuvia. Suuri muutos sisäpihojen käytössä Katsottaessa kaupunkihistoriaa nimenomaan sisäpihojen kehittymisen kautta, muutos sadassa vuodessa on […]
Miksi Anja Kervanto Nevanlinna on kirjoittanut teoksen Oulunkylä–Åggelby: Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat? Miksi pitää julkaista taas yksi kirja alueesta, josta sama tilaaja – Oulunkylä-Seura – on jo julkaissut Maunu Harmon kirjoittaman teoksen Oulunkylä – Åggelby, Vihreä idylli (1987) ja Heikki J. Eskelisen kirjoittaman teoksen Vihreä idylli: Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (2005)? (Sitä paitsi alueesta ovat kertoneet myös […]
Arvostelu
Viipurin historiaan kohdistuvassa tutkimuksessa on kääntymässä uusi lehti. Sen on osoittanut vaikkapa Teemu Keskisarjan tutkimus Viipuri 1918 (2013). Suomen historian valtavirta-aiheiden ulkopuolelta nousee sieltäkin esiin mielenkiintoinen teos, ruotsalaisen raitiotiehistorioitsijan Per Rickhedenin kirjoittama Viipurin raitiotiet. Viipurin suomalais-ruotsalais-neuvostoliittolaisten raitioteiden 1912 – 1957 muistolle (2013). Kirja kertoo runsaan kuvituksen tukemana Viipurin raitioteiden synnystä ja kehityksestä ensin autonomian aikana, […]
Arvostelu
Korostettakoon heti alkuun, että vaikka työskentelen Tampereella, en otsikolla pyri viittaamaan ajatukseen, että Turku pitäisi erottaa muusta Suomesta, vaan arvioitavana olevan teoksen otsikkoon ja rajaukseen. Käsillä oleva teos nimittäin on Suomen keskiaikaa ja uuden ajan alkua käsittelevä artikkelikokoelma, joka lähestyy aihettaan Turussa sijainneen hiippakuntakeskuksen kautta: ”kirkon hengellinen valta kohtaa elämän Turun kaduilla ja vinttikammareissa.” Tämä […]
Kun on oppinut kunnioittamaan Sven Hirnin yksityiskohdiltaan tietorikkaita ja viihdyttäviä kirjoja Suomen kulttuurihistorian eri aloilta, ovat ennakko-odotukset vaarallisen korkealla. Hänen uusin kirjansa Helsingin hotelli- ja ravintolaelämästä ei kilpaile ainoastaan hänen oman aikaisemman aihetta sivuavan tuotantonsa, vaan myös Yrjö Soinin (1963) ja Ester-Margareta von Frenckellin (1943-1947) kanssa. Voiko Hirn kertoa enää mitään uutta aiheesta? Korvaako uusi […]