Humanistinen kaupunkitutkimus -teoksen toimittajat Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson ja Panu Savolainen toteavat esipuheessaan, että kaupunkitutkimuksessa keskeistä on monitieteisyys, metodien rikkaus ja vuorovaikutus, ja tutkimustulokset kiinnostavat usein myös yliopistojen ulkopuolella. Humanistisen kaupunkitutkimuksen he kertovat olevan kulttuurisesti, kielellisesti ja historiallisesti painottunutta, ja pyrkivän kaupunkilaisten näkökulmien esiin tuomiseen. Artikkelikokoelma on jaettu kolmeen osaan: 1) […]

Lue lisää

Turun Aurajokivarsi on nykyään viihteen, vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollistava suosittu kaupunkipuisto. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokivarren nykyinen tila on harvinaislaatuinen poikkeus, josta on saatu nauttia vasta noin 20 vuotta. Vanhemmat sukupolvet muistavat haisevan ja luotaantyöntävän avoviemärin, jollainen se ehti olla satoja vuosia. Jokivarren valot -dokumentti kertoo miten kaupungin pääviemäri muuttui suosituksi vapaa-ajanviettopaikaksi.

Lue lisää

Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]

Lue lisää

Maailma kaupungistuu vauhdilla. Meneillään on valtava yhteiskuntarakenteen muutos, josta ovat kärsineet erityisesti monet perinteiset teollisuuspaikkakunnat. Moderneja raunioita syntyy, kun esimerkiksi kaivos tai tehdas suljetaan. Ensimmäiseksi raunioitumaan jää itse tehdas, mutta etenkin syrjäisillä alueilla työpaikkojen katoaminen aiheuttaa vähitellen koko alueen autioitumisen. Asukkaiden mukana katoavat palvelut ja lopputuloksena on joukko tyhjillään olevia rakennuksia, joita kukaan ei halua. […]

Lue lisää

Miksi Anja Kervanto Nevanlinna on kirjoittanut teoksen Oulunkylä–Åggelby: Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat? Miksi pitää julkaista taas yksi kirja alueesta, josta sama tilaaja – Oulunkylä-Seura – on jo julkaissut Maunu Harmon kirjoittaman teoksen Oulunkylä – Åggelby, Vihreä idylli (1987) ja Heikki J. Eskelisen kirjoittaman teoksen Vihreä idylli: Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (2005)? (Sitä paitsi alueesta ovat kertoneet myös […]

Lue lisää