Kalevi Koukkusen teoksen mahdollinen lukijakunta on laaja: lukutaitoiset suomalaiset. Kielestä kiinnostuneille se tarjoaa rehevän viidakon tutkimusretkille käytöstä jääneisiin sanoihin. Osa niistä olisi syytä palauttaa arkikäyttöön. Onhan kierrätys nykymuotia. Kirjan rungon muodostavat Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja (SRS) sekä Lönnrotin toimittama Ruotsin, Suomen ja Saksan Tulkki (1847, 235 sivua) ja David Emmanuel Daniel Europaeuksen laatima Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja (1853, […]
Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]
Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa: Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee nimensä mukaisesti monikielisyyttä Turun kaupungissa. Se kattaa ajan keskiajalta 1900-loppupuolelle. Teos on jaettu kronologisesti kolmeen osioon. Kokoomateoksella on yhteensä 21 kirjoittajaa, joista pääosa on turkulaisia kielen-, kulttuurin- ja historiantutkijoita. Kirjan toimittajat ovat saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Turun yliopisto), englannin kielen postdoc-tutkija Aino Liira (Turun yliopisto) ja […]