Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]

Lue lisää

2

Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välillä ei suinkaan ole ollut riittävästi yhteistyötä, niin itsestäänselvää ja olennaista kuin sen pitäisikin olla. Ehkä asiaan on vaikuttanut se, että kielentutkimuksessa on voimakkaasti siirrytty puhekielen tutkimiseen, jolloin kirjoitetut tekstit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kirjallisuudentutkijat eivät useinkaan ole huomioineet kielentutkimuksen kysymyksenasetteluja ja metodien soveltamismahdollisuuksia. Näin ollen Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki onkin […]

Lue lisää

Max Engmanin teoksen alaotsikko on tarkkaan harkittu ja asiantunteva, tässä on kyse siitä, miten suomenruotsalaisuus syntyi ja vakiintui. Ruotsin valtakunnassa ei suomenruotsalaisuutta ollut eikä voinutkaan olla, itäisen valtakunnanpuoliskon ruotsalaisuus ei ollut mitenkään erityistä. Kun Suomi sitten liitettiin Venäjän valtakuntaan, Ruotsi ei ollut enää sama Ruotsi ja Suomi oli ihan uusi ja ruotsalainen valtiollinen kokonaisuus. Toistasataa […]

Lue lisää