Paul Gravettin teos on otsikoitu nimellä Tove Jansson – kuvittaja, ja nimiösivulla teoksen mainitaan sisältävän 106 kuvaa. Kuvat ovatkin pääosassa teoksessa, joka käy läpi Janssonin kuvitustyötä kronologisesti taiteilijan lapsuudesta vanhuuteen saakka. Suurikokoisissa ja hyvälaatuisissa kuvissa riittää tutkittavaa, ja kirjan ulkoasuun on muutenkin panostettu mattapintaisia ja mandariininvärissä hohtavia kansia myöten. Kirjan alkupuolelle on valittu tunnettuja esimerkkejä […]
Olisiko Laura Harmajasta kirjoitettu elämäkertaa, jos hän ei olisi ollut nuorena kuolleen runoilija Saima Harmajan äiti? Syytä sinänsä toki olisi, Laura Harmaja oli paitsi kodin taloustieteen uranuurtaja että monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toisaalta Laura Harmajan elämästä puuttui pitkään sellainen draama, joka tekee elämäkerrasta kiinnostavan. Toisin kuin Ritva Ylösen elämäkerran alaotsikko antaa ymmärtää, Laura Harmajan elämä ei […]
Tamperelaisen kirjallisuuden sisäpiirejä Yrjö Varpio on käsitellyt aiemminkin, niin akateemisissa töissään kuin jättimäisessä Väinö Linna -elämäkerrassaan (2006). Erikoisin tapaus näissä tamperelaisissa ja hämäläisissä kulttuuripiireissä on taidemaalarina aloittanut, sittemmin kirjallisuuden yleisnerokkaana esseistinä tunnettu Alex Matson (1888–1972). Varpion emeritus-vuosinaan laatima Elää, kokea, ymmärtää on erittäin perusteellinen ja pikkutarkkuudessaan perinteinen taiteilijaelämäkerta Matsonista. Elämäkerta tuo esille taustasyyt Matsonin monipuolisuudessa […]
Ilman merta ei olisi elämää. Ei ainakaan siinä muodossa, jonka nykyään tunnistamme. Elämä voi kuitenkin loppua sillä kaikki maailman meret täyttyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla saasteista, muovista, kemikaaleista ja erilaista supermyrkyistä. Merilinnuista, kaloista ja hylkeistä tavattiin elohopeaa ym. myrkkykertymiä jo vuosikymmeniä sitten. Mikromuovi ja saasta leviää yhä laajemmalle, jopa yli kymmenen kilometrin syvyyteen. Muovia löydetty eläinten […]
Fantasia on kirjallisuudenlaji, joka luonteelleen tyypillisesti on syntynyt monta kertaa. On ehdotettu, että fantasiagenre sellaisena kuin me sen tunnemme olisi syntynyt reaktiona ensimmäisen maailmansodan kauhuille, tarpeena pelkistää tarinoiden kosmologia hyvän ja pahan taisteluksi. Modernin fantasian isoisänä pidetty englantilainen J.R.R. Tolkien (1892–1973) on tässäkin mielessä lajityypin esikuvallisin edustaja. Tolkien selvisi maailmansodan juoksuhaudoista menettäen kaikki toverinsa, mutta […]
Suomen tataareilla on ollut jo sadan vuoden ajan vilkasta kulttuuriharrastusta: kirjallisuutta, musiikkia, teatteria, kesäleirejä ja ruokajuhlia. Tätä harrastusta piristi vastaitsenäistyneen Suomen poliitikkojen mielenkiinto Venäjän kansallisia vähemmistöjä kohtaan ja oman identiteetin etsiminen. Osa tataareista halusi muistella kotiseutujaan, Volgan varren kyliä, mutta osa suuntautui Turkkiin ja innostui sen kulttuurillisesta modernisoitumisesta. Suomen tataarit jakautuivat sen mukaan, miten äidinkieltä […]
Marija Vantin kirjoittama Uuno Kailaan (1901-1933) elämäkerta Älä koske perhosen siipiin, Uuno Kailaan elämä ja kuolema lähestyy 31-vuotiaana kuolleen runoilijan elämää hänen viimeiseksi jääneeseen Nizzan-matkaansa tukeutuen. Vakavasti sairas Kailas suuntasi syksyllä 1932 Ranskaan, josta hän etsi parannusta ja inspiraatiota. Vuonna 2018 Vantti lähti tutkimusmatkalle Nizzaan Kailaan jalanjäljissä. Teos liikkuu useammassa aikajanassa, joiden päälinjat ankkuroituvat Kailaan […]
Svenska litteratursällskapet i Finlandin tietokanta Zacharias Topelius Skrifter tuo Topeliuksen elämäntyön katseltavaksi digitaalisessa muodossa. Tietokanta sisältää muun muassa Topeliuksen historiallisia romaaneja, novelleja, päiväkirjoja runoja sekä akateemisia tekstejä, ja sen sisältöä kehitetään vuoteen 2022 saakka. Nyt tietokantaan on lisätty uusi editio Publicistik, joka sisältää tekstejä, joita Topelius kirjoitti viidenkymmenen aktiivisen vuotensa aikana. Zacharias Topelius Skrifter -tietokantaan […]
Kirjoittajien mukaan tarinataloudessa ”tarinankertoja” on ammattinimike siinä missä ”onnellisuusvalmentajakin”, ja tunteisiin vetoavista yksilötarinoista on tullut arvokasta valuuttaa melkein millä tahansa elämänalueella journalismista aktivismiin ja politiikasta markkinointiin. Ihmiset tarttuvat hanakasti yksilöön keskittyviin, yllätyksellisiin ja samastuttavia yksityiskohtia sisältäviin esityksiin, joissa korostuvat kokemus, yksityiskohdat ja mullistukset. Niistä syntyy kertomuksen taika. #laupiassamarialainen, #pieniihminenvastaansysteemi, #hyvinvointiyrittäjänkääntymiskertomus, #sairaussankarinmatkana ovat hyvin tunnistettavia, toistuvia […]
ALGOTH. Kapinallinen kynämies kuvaa hyvin sitä elämänuraa, jota pitkin opettajana eri puolilla Suomea toiminut Algoth Untola eteni tohmajärveläisestä renkipojasta kirjailijaksi ja Työmies-lehden toimittajaksi. 1180-sivuinen elämäkerta on poikkeuksellisen laaja ja sisältää myös tuntemattomia yksityiskohtia, jotka teoksen kirjoittaja Marko A. Hautala on kaivanut esille. Jo Hautalan väitöskirja vuodelta 2010 käsitteli paljolti Untolan elämää tämän maailmankatsomuksen muotoutumisen näkökulmasta. […]
Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Muistitiedon keruuprojekti pyrkii selvittämään millaista autenttista muistietoa Linnan kohdanneilla ihmisillä tai näiden läheisillä kirjailijasta vielä on olemassa. Muistot voivat liittyä Linnaan kirjailijana ja vaikuttajana tai perheenjäsenenä, sukulaisena, naapurina, tuttuna, ihmisenä ammatin takana.
Englantilainen kirjailija John Ronald Reuel Tolkien (1892–1973) on tullut monelle tutuksi hänen tunnetuimman tuotantonsa, Keski-Maahan sijoittuvien fantasiatarinoiden kautta. Itse asiassa niin tutuksi, ettei mieleeni tullut edes esitellä Tolkienia ennen kuin tämän arvostelun laatimisen viime metreillä. Tolkienin tuotanto on antanut tarkkasilmäisille lukijoille suoria ja epäsuoria vihjeitä kirjailijan persoonasta ja koulutuksesta sekä muun muassa siitä, millaiseen maailmaan […]
Yönaiset ovat inspiroivia historiallisia, rohkeita naisia, joita tietokirjailija Mia Kankimäki ajattelee öisin kaivatessaan rohkeutta elämäänsä. Vähitellen näiden yönaisten elämien ja tekstien pohtiminen muodostuu niin kiehtovaksi, että he aiheuttavat omalta osaltaan myös unettomia öitä. Jo etabloituneen aseman edellisellä tietokirjallaan (Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Otava 2013) saavuttanut Mia Kankimäki on omistanut toisen teoksensa näille yönaisiksi […]
Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]
Stephen King (s.1947) kirjoittaa teoksensa puhekieliseen ja keskustelevaan sävyyn, jonka suomentaja Ilkka Rekiaro on vanginnut alkuperäisestä On Writing: A Memoir of the Craftista (Scribner, 2000) onnistuneesti käännökseensä. Kirjan ensimmäisen, elämäkerrallisemman osan, King on nimennyt ”Ansioluetteloksi” ja jälkimmäisen ”Kirjoittamisesta”. Osat ovat mitaltaan hyvässä tasapainossa. Kirjan ulkoasu on siisti. Siitä uupuvat muistelmateoksille tyypilliset valokuvakollaasit lapsuudesta, opiskeluajoilta, perheestä […]
Jo 1970-luvulla uransa aloittanut Leena Krohn sinetöi paikkansa suomalaisessa taideälymystössä teoksella Pereat Mundus (1998). Jo sitä ennen hän oli julkaissut useita esseitä ja kaunokirjallisia teoksia sekä huomioitu Finlandia-palkinnolla (1992). Pereat Mundus oli kuitenkin teos, jonka teemat, identiteetin kerroksellisuus ja teknologian uhkakuvat, upposivat syvälle ajankohdan keskusteluun ihmis- ja luonnontieteiden suhteesta. Pereat Mundus -teosta on käytetty esimerkkinä […]
Törmäsin Elvi Sinervon (1912-1986) tuotantoon ensi kerran Helsingin Siltavuoressa, asuessani kulttuuritoimittaja Juha Virkkusen alivuokralaisena Kristianinkadulla. Elettiin 1980-luvun alkua ja Juha antoi minulle vapaalipun Kristiina Halkolan monologinäytelmään Vuorelle nousu. Esitys puhutteli. Se oli moderni ja kertoi naisen asemasta, abortista ja kokemuksista minulle uudella tavalla. Luin pian myös novellikokoelman Vuorelle nousu(1948). Samoihin aikoihin olin alkanut kiinnostua feminismistä, […]
Arvostelu
Kalle Päätalon ura köyhistä oloista lähteneestä koillismaalaisesta metsätyömiehestä, joka sodan vaiheiden jälkeen kohoaa rakennusmestariksi ja lopulta Suomen tuotteliaimmaksi ja tunnetuimmaksi kirjailijaksi, on varsin tunnettu sankaritarina. Päätalo itse loi sen tarinan ja kritiikki ja erilaiset elämänkerralliset kirjoitukset ovat sitä myöhemmin aktiivisesti tukeneet. Ritva Ylösenkin kirja etenee vankasti Kallen kirjojen mukaisesti kronologisesti kirjojen tapahtumia kerraten. Kirjojen tapahtumat […]
Tanskalaisen kirjailijan ja sanomalehtimiehen Jens Andersenin Astrid Lindgren-elämäkerta Tämä päivä, yksi elämä esittelee lapsuusmaiseman, joka voisi olla suoraan tämän suositun satukirjailijan omista teoksista. Smoolantilaisessa Vimmerbyn kylässä eletään 1900-luvun alkupuolella idylliseltä näyttävää arkea. Perhe ei ole kylän köyhimpiä, mutta ei kuulu paikkakunnan kermaankaan: pappilan vuokraviljelijän lapsilla oli tukenaan turvallinen joskin jokseenkin vanhoillinen yhteisö. Kirjallisesti lahjakas Astrid […]
Hannu Mäkelän omaelämäkerrallisen, nyt neljänteen osaansa edenneen sarjan yläotsikkona on ytimekkäästi Muistan. Sen alla hän on viimeisten neljän vuoden aikana kertonut niin lapsuudestaan, nuoruudestaan kuin opiskeluvuosistaan opettajakorkeakoulussa. Nyt käsillä oleva teos alkaa syyskuusta 1967, jolloin Mäkelä on julkaissut kaksi romaania (Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi, liikaa, molemmat 1965) ja kolmas, Kotimies, on ilmestymäisillään. Ne on […]