”Sanojen liike ja tiedon paikat” -tutkimushanke on synnyttänyt tässä arvosteltavan kirjan lisäksi muitakin ”oheistuotteita”: kesäkuussa 2022 kirjan kirjoittajat pyrkivät eläytymään erään teoksen merkkihenkilön, suutarinpoika Anders Johan Sjögrenin elämäntapaan kulkemalla viiden päivän ajan saman reitin, jonka Sjögren kulki jalkaisin kesällä 1813 lähtiessään Iitistä opiskelemaan Turun akatemiaan. Tätä tutkijoiden kirjavaellusta oli mahdollista seurata Instagramissa sekä Facebookissa. Lisäksi […]
Yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermasin perusajatus onnistuneen julkisen keskustelun tuottamasta järjellisestä yhteisymmärryksestä joutuu tässä teoksessa koetukselle. Habermas halusi kiinnittää huomion oman aikansa, käytännössä 1960-1980-lukujen, julkisuuden kaupallisuuteen ja puoluepoliittisuuteen. Tässä kirjassa sanoudutaan irti Habermasin kaltaisesta julkisuutta arvottavan kokonaisselityksen etsimisestä eikä toimittajilla ole avointa yhteiskunnallista agendaa. Loppuluvussa tyydytään kokoamaan ja kertaamaan yksittäisiä, aiheiltaan hyvinkin spesiaaleja artikkeleita. Toisaalta vain näin […]
Jörn Donner kuului niihin ihmisiin, joita kirjat ympäröivät lapsuudesta lähtien elämän loppuun asti. Lapsuudenkodissa luettiin, sekä omista hyllyistä että Rikhardinkadun kirjastosta. Nuorena opiskelijana Donner avasi Akateemiseen Kirjakauppaan luottotilin, jota äiti kävi makselemassa. Myöhemmin hän hankki kirjoja kaikkialta, missä liikkui. Hän luki jatkuvasti ja monella kielellä: ruotsiksi, suomeksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Niinpä nyt käsillä olevan […]
Kirjailija-kääntäjäapurahalain uudistamista valmisteleva työryhmä on jättänyt esityksensä kulttuuriministeri Annika Saarikolle. Sen mukaan määrärahasta 90 prosenttia myönnettäisiin kaunokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille sekä 10 prosenttia tietokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille. Suomen tietokirjailijoita työryhmässä edustanut toiminnanjohtaja Sanna Haanpää jätti eriävän mielipiteen työryhmän koko esityksestä.
Historioitsija Teemu Keskisarja on julkaissut kirjan Aleksis Kivestä: Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus (Siltala 2018). Kivestä on paljon kirjoitettu, myös elämäkerrallisia esityksiä, alkaen Viljo Tarkiaisen kivijalasta tällä vuosituhannella ilmestyneisiin Kiveä monipuolisesti valottaneisiin Esko Rahikaisen tai Hannes Sihvon tutkimuksiin. Kivi-uutuus ilmestyy myös samaan saumaan kuin loppusuoralla oleva Kiven teosten kriittinen editio – kahdeksanosaisesta sarjasta puuttuvat tätä kirjoitettaessa […]
Stephen King (s.1947) kirjoittaa teoksensa puhekieliseen ja keskustelevaan sävyyn, jonka suomentaja Ilkka Rekiaro on vanginnut alkuperäisestä On Writing: A Memoir of the Craftista (Scribner, 2000) onnistuneesti käännökseensä. Kirjan ensimmäisen, elämäkerrallisemman osan, King on nimennyt ”Ansioluetteloksi” ja jälkimmäisen ”Kirjoittamisesta”. Osat ovat mitaltaan hyvässä tasapainossa. Kirjan ulkoasu on siisti. Siitä uupuvat muistelmateoksille tyypilliset valokuvakollaasit lapsuudesta, opiskeluajoilta, perheestä […]
Miten ihmiset oppivat kirjoittamaan, kun koululaitosta ei ollut? Millaisista asioista monella oli niin palava halu kirjoittaa? Miksi lypsylehmän kuolema sai kiertokoulunopettaja Isak Ojalan katumaan isänmaallisuuttaan? Kuka kirjoitti feministisen virren 1830-luvulla? Millaisia kokemuksia avioliittoon astuminen ja lasten syntymä olivat talonpoika Juho Kaksolalle? Entä miten ompelija Mathilda Österbergiltä onnistui pikkunoidaksi kutsutun tietäjän haastatteleminen? Tutustu itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta […]
Tarja-Liisa Luukkasen teos on enemmän kuin yhden kunnallisen kirjaston historiaa; se on paikallishistoriaa, lukemisen sosiaali- ja taloushistoriaa ja samalla sääty-yhteiskunnan historiaa ”from below”. Laajempi kirjallisen kulttuurin historia pääsee mukaan välähdyksinä silloin, kun Karstulassa tarjolla ollutta kirjallisuutta verrataan aikakauden muiden tunnettujen suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmiin. Karstulan kirjaston perustaminen ajoittui Krimin sodasta alkaneeseen, Suomen ruhtinaskunnan ensimmäiseen laajaan kirjastonperustamisaaltoon, […]
Arvostelu
Kirjailija Jari Tervo kuvaili aikoinaan Suomea tuulikaappimaaksi eikä tutkija Mikko Lahtisen ehdotus maamme metaforaksi ole sekään kaukana tuulikaappikulttuurista. Kunnallinen kirjasto voi hyvinkin olla viimeinen, tuulikaapin kaltainen hengähdyspaikka tämän kylmän ja kännyköihinsä käpristyneen kansan keskellä. Selvittääkseen mikä tekee suomalaisesta kirjastolaitoksesta ainutlaatuisen maailman mittakaavassa, on filosofi Lahtinen kiertänyt lävitse 250 kunnallista kirjastoa. Tuloksena on jättimäinen matkakertomus, joka […]