Vuonna 1974 Liisa Isotalo sai käsiinsä virkatodistuksen, jossa täsmäsi vain hänen syntymäpäivänsä syksyllä 1952. Mistä oli kyse? Koulutyttönä epäilyjä oli herättänyt vain se, että perheenjäsenten veriryhmät eivät vastanneet sitä, mitä koulussa oli opetettu niiden periytyvyydestä. Kirjan genreä ei ilmoiteta, mutta tekijää luonnehditaan esikoiskirjailijaksi. Romaania Isotalo onkin lähtenyt rakentamaan. En silti kutsuisi teosta pelkästään romaaniksi tai […]

Lue lisää

Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France, BnF) osti alkuperäiskäsikirjoituksen Markiisi de Saden romaanista Sodoman 120 päivää. Käsikirjoitus on laadittu 11-metriselle paperiliuskalle, ja siitä pulitettiin 4,55 miljoonaa euroa (5,34 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Ranskan valtio ei julkisen kansalliskirjastonsa hankinnasta tosin köyhtynyt, sillä teoksen kustannukset lahjoitti pankkiiri Emmanuel Boussard.

Lue lisää

Miltei 50 vuotta kirjailijantyötä, miltei 40 romaania, lähes 20 tietokirjaa, käännöksiä yli 10 kielelle. Kirjakohtaiset painosluvut poikkeuksetta useita kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan pitkälti toistasataa tuhatta. Parikymmentä erilaista kirjallisuus- ja kulttuuripalkintoa, niiden joukossa Pro Finlandia ja valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä. Kaari Utrion ura on mittava, mutta muhkea on myös Anna-Liisa Haavikon kirjoittama elämäkertateos. 500-sivuinen kirja sisältää nimihenkilön työn […]

Lue lisää

Antiikin roomalaisia tragedioita on säilynyt kovin vähän, lähinnä vain filosofina tunnetun Senecan kahdeksan mytologisaiheista näytelmää. Senecan kirjoittamana on pidetty myös keisari Neron aikaan sijoittuvaa Octaviaa, joka antiikin luokitteluissa oli ns. fabula praetexta, roomalaisaiheinen näytelmä. Maija-Leena Kallelan ja Antti T. Oikarisen aikaisemmin suomentamien Senecan Medeian, Thyesteen, Faidran ja Oidipuksen rinnalla Octavia on mielenkiintoinen lisä suomeksi ilmestyneiden […]

Lue lisää

Lasten- ja nuorten kirjallisuusterapiasta on vähäisesti kotimaista tutkimusta ja yleistajuisia esityksiä. Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu: lasten ja nuorten kirjallisuusterapia paikkaa aukkoa nivomalla yhteen aiempaa kansainvälistä ja kotimaista tutkimuskirjallisuutta ja kirjallisuusterapeuttisen työskentelyn käytännön toteutuksia. Teos pohjaa Suvilehdon väitöskirjaan (2008), joka on ensimmäinen Suomessa tehty väitöstasoinen tutkimus lasten- ja nuorten kirjallisuusterapiasta ja luovasta kirjoittamisesta. Suvilehto nojaa […]

Lue lisää

Kirjailija-kääntäjäapurahalain uudistamista valmisteleva työryhmä on jättänyt esityksensä kulttuuriministeri Annika Saarikolle. Sen mukaan määrärahasta 90 prosenttia myönnettäisiin kaunokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille sekä 10 prosenttia tietokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille. Suomen tietokirjailijoita työryhmässä edustanut toiminnanjohtaja Sanna Haanpää jätti eriävän mielipiteen työryhmän koko esityksestä.

Lue lisää

Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välillä ei suinkaan ole ollut riittävästi yhteistyötä, niin itsestäänselvää ja olennaista kuin sen pitäisikin olla. Ehkä asiaan on vaikuttanut se, että kielentutkimuksessa on voimakkaasti siirrytty puhekielen tutkimiseen, jolloin kirjoitetut tekstit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kirjallisuudentutkijat eivät useinkaan ole huomioineet kielentutkimuksen kysymyksenasetteluja ja metodien soveltamismahdollisuuksia. Näin ollen Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki onkin […]

Lue lisää

Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]

Lue lisää

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Lue lisää

2

Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura  on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.

Lue lisää

1

Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ilmestymisestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi teoksen vuonna 1870 neljänä vihkona, kuten tuolloin oli tapana, mutta kritiikin pelästyttämänä seura julkaisi kirjan yhtenäisenä laitoksena vuonna 1873, siis vasta Kiven kuoltua, silloin varmemmaksi vakuudeksi Fredrik Cygnaeuksen, Kaarlo Bergbomin ja Julius Krohnin esipuheella varustettuna. Nyttemmin SKS on paneutunut Kiven […]

Lue lisää

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani täyttää tänä vuonna 150-vuotta. Merkkivuoden kunniaksi SKS on koonnut näyttelyn, jossa pääsee tutustumaan Seitsemän veljeksen eri laitoksiin, käännöksiin ja mukaelmiin. SKS:n kirjaston lisäksi näyttelyyn pääsee nyt tutustumaan myös verkossa.

Lue lisää

1

Rooman kansallisrunoilijaksi kutsutun Vergiliuksen, Aeneis-eepoksen kirjoittajan, heksametrimittaan kirjoitettu Georgica on monessa suhteessa erikoinen, jopa hämmentävä teos. Lajiltaan se on opetusrunoelma, jonka neljässä osassa, ns. kirjoissa, käsitellään maanviljelystä, hedelmäpuita ja puutarhaa, karjan ja hevosten kasvatusta sekä mehiläisten hoitoa. Kunkin aihepiirin yhteydessä annetaan konkreettisia ohjeita. Mutta kaikki tämä tuntuu olevan vain lähtökohta runonlaulajan jatkuvasti siirtyessä muihin, oikeastaan […]

Lue lisää

Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Muistitiedon keruuprojekti pyrkii selvittämään millaista autenttista muistietoa Linnan kohdanneilla ihmisillä tai näiden läheisillä kirjailijasta vielä on olemassa. Muistot voivat liittyä Linnaan kirjailijana ja vaikuttajana tai perheenjäsenenä, sukulaisena, naapurina, tuttuna, ihmisenä ammatin takana.

Lue lisää

Puut lähellämme -hankkeessa tutkitaan ihmisten puusuhteita ja puiden merkityksiä, ja sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä puiden merkityksistä suomalaisille. Tutkimuksessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Turun yliopisto ja hollantilainen Wageningenin yliopisto. Tulevaisuudessa tutkimuksessa selville saatuja tietoja voi hyödyntää esimerkiksi kaupunki- ja metsäsuunnittelussa sekä viheralueiden hoidossa.

Lue lisää

Taivalkoskelaisesta metsätyömiehestä sodan jälkeen kirvesmieheksi ja rakennusmestariksi edenneen Kalle Päätalon vaiheet ovat olleet varsinkin Päätalon lukijoille varsin tuttuja. Hän oli aikoinaan Suomen ylivoimaisesti suosituin kirjailija, jonka kirjoista otettiin aluksi runsaasti painoksi ja myöhemmin jättimäisen suuria painoksia, jotka kävivät hyvin kaupaksi. Päätalolle muodostui uskollinen lukijakunta, joka vuosittain odotti isänpäiväksi ilmestyvää uutta Päätaloaan. Lukijat olivat myös aktiivisesti […]

Lue lisää

Kilpailu avattiin Turun kirjamessuilla 5. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailu avattiin Turun kirjamessuilla lauantaina. Voittajateoksen valitsee ensi vuonna emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Hän tekee valinnan Suomen Kotiseutuliiton asettaman raadin valitsemien finalistien joukosta. Raadin puheenjohtajana toimii liiton hallituksen jäsen Tuula Salo, jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Helsingin kaupunginosat -yhdistyksen hallituksen jäsen Keijo Lehikoinen. Turkulainen historioitsija ja […]

Lue lisää

Englantilainen kirjailija John Ronald Reuel Tolkien (1892–1973) on tullut monelle tutuksi hänen tunnetuimman tuotantonsa, Keski-Maahan sijoittuvien fantasiatarinoiden kautta. Itse asiassa niin tutuksi, ettei mieleeni tullut edes esitellä Tolkienia ennen kuin tämän arvostelun laatimisen viime metreillä. Tolkienin tuotanto on antanut tarkkasilmäisille lukijoille suoria ja epäsuoria vihjeitä kirjailijan persoonasta ja koulutuksesta sekä muun muassa siitä, millaiseen maailmaan […]

Lue lisää

Niin kaunis kirja. Pieni, siro, käteen sopiva, sileä, sivut pehmeät. Ihania, pieniä tekstejä täynnä. Päällä pilvet, syvän iltaruskon kirkkaan ja tumman pinkiksi sävyttämät. Siru Kainulaisen esseeteos Elämäni kirjat herättää tunteet ja aistit heti kun sen kaivaa kuoresta esiin. Mikä lahja, odotettu ja toivottu. Tämä kirja osui kevääseen, jossa olen ollut surujen ja menetysten keskellä, ummikkona […]

Lue lisää

Arvostelu

Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]

Lue lisää