Olen seurannut Anneli Heliön uurastusta läheltä, aina 1980-luvun lopulta. Kohtasimme silloin sattumalta Imatra-festivaaleilla 1988, Neuvostoliiton toisinajattelija-taiteilijoiden saapuessa joukolla Suomeen, Mihail Gorbatshovin glasnost ja perestroika-ajan vanavedessä. Imatra-festivaalin organisaattori oli elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri – hän oli myös Sodankylän elokuvajuhlien merkittävä takapiru paria vuotta aikaisemmin – mutta ei suomalaisyleisö tuolloin vielä löytänyt vaihtoehtoista venäläiskulttuuria, vaikka ohjelmisto oli Imatrankosken […]
Ahvenanmaalainen Sally Salminen (1906-1976) matkasi vuonna 1930, siis liki vuosisata sitten Suomesta Yhdysvaltoihin, New Yorkiin töiden perässä. Kansakoulun käyneelle, kielitaidottomalle nuorelle naiselle oli tarjolla kotiapulaisen paikkoja, joihin hakeuduttiin välitysfirman kautta. Kuuden vuoden aikana Salminen ehti tutustua monen perheen keittiöön, palveluskuntaan ja isäntäväkeenkin – etäisyyden säilyttäen, tietenkin. Salminen kuvailee New Yorkin 1930-luvun rahaperheiden elämää kotitaloustyöläisen näkökulmasta […]
Keskiaikaisten kirjailijoiden joukosta suomalainen lukija tuntee todennäköisesti juuri firenzeläisen runoilijan Dante Alighierin (1265–1321) ja hänen pääteoksenaan pidetyn Jumalaisen näytelmän (Divina Commedia), jos ei muuten, niin vähintäänkin niminä. Eino Leino suomensi Jumalaisen näytelmän ensimmäisen kerran vuosina 1912–1914. Elina Vaala julkaisi teoksesta uuden käännöksen 1963. Myös Danten nuoruuden työn, Uusi elämä (Vita Nuova), Tyyni Haapanen-Tallgren suomensi jo […]
Kirjallisuuden, sekä kauno- että tietokirjallisuuden, lukemisesta ja sen muutoksesta 2000-luvun Suomessa ovat huolissaan monet tahot, esimerkiksi Kirjastoseura, äidinkielen opettajat ja Opetusministeriö. Pelkoa kannetaan siitä, että nimenomaan kirjojen (tekstikokonaisuus, jolla vähimmäismitta ja ISBN-tunnus) lukeminen on koko väestön kohdalla tasaisessa laskussa. Erityisesti lukuinnon pudotus näkyy “uusien ikäluokkien ja sukupolvien” (1990-luvulla ja myöhemmin syntyneet) elämäntavoissa ja harrastuksissa. Näin […]
Kai Ekholm on yli 30 teosta julkaissut kirjailija, joka toimi pitkään Kansalliskirjaston johtajana. Hänet tunnetaan myös sensuurin ja sananvapauden tutkijana, jonka ilmaisu saattaa välillä olla jokseenkin ärhäkkää. Yrjö Repo on työskennellyt kirjojen jakelubisneksessä vuosikymmenet; hänen ominta alaansa ovat kirjojen kustantamista ja kauppaa sekä lukemista koskevat tilastot ja niiden analysointi. Kaksikko on tehnyt yhteistyötä ennenkin; kymmenkunta […]
Leena Majander-Reenpään Kirjatytön ilmestyessä oivalsin, että hän todellakin on ensimmäinen kirja-alalla toiminut suomalaisnainen, joka julkaisee omaelämäkertansa. Alan miesten muistelmateoksia ja elämäkertoja pystyisin suoralta kädeltä luettelemaan kymmenkunta, pienen miettimisen jälkeen huomattavasti enemmän. Kirjatyttö kylläkin asettaa riman sen verran korkealle, että ihan vähäisillä ansioilla tämän teoksen kanssa ei kannata ryhtyä kilpailemaan. Majander-Reenpää on toiminut kirja-alalla neljäkymmentä vuotta, […]
Vaikka Intian moguliajoista on jo puoli vuosituhatta ja brittiläisen kolonialismin ajoistakin jo puoli vuosisataa, eivät nämä historialliset ajat ole haihtuneet nykykirjallisuudesta. Intian historiallinen perintö näkyy tutkimissani aineistoissa. Olen kiinnostunut seikoista, jotka luovat yhteyksiä nykyhetken välillä historiallisiin tapahtumiin, tai jotka haastavat tulkintoja, joita tällaisten yhteyksien välillä on tavattu tehdä kirjoittaa Turun yliopiston englannin kielen professori Joel Kuortti.
Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.
Korkeakirjallinen kulttuuri hylkäsi mitallisen runomuodon ja loppusointujen käytön 1900-luvun puolimaissa. Riimi näytti kirjallisessa lyriikassa vanhahtavalta, se sopi lastenloruihin ja iskelmään, mutta ei vakavahenkisen kirjallisesti kouliintuneen lyyrikon käyttöön. Mitallisuus ja riimi siirtyivät osaksi populaarikulttuuria, ensin iskelmäsanoituksiin, sitten rock-lyriikkaan ja räppiin kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Vuonna 1974 Liisa Isotalo sai käsiinsä virkatodistuksen, jossa täsmäsi vain hänen syntymäpäivänsä syksyllä 1952. Mistä oli kyse? Koulutyttönä epäilyjä oli herättänyt vain se, että perheenjäsenten veriryhmät eivät vastanneet sitä, mitä koulussa oli opetettu niiden periytyvyydestä. Kirjan genreä ei ilmoiteta, mutta tekijää luonnehditaan esikoiskirjailijaksi. Romaania Isotalo onkin lähtenyt rakentamaan. En silti kutsuisi teosta pelkästään romaaniksi tai […]
Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France, BnF) osti alkuperäiskäsikirjoituksen Markiisi de Saden romaanista Sodoman 120 päivää. Käsikirjoitus on laadittu 11-metriselle paperiliuskalle, ja siitä pulitettiin 4,55 miljoonaa euroa (5,34 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Ranskan valtio ei julkisen kansalliskirjastonsa hankinnasta tosin köyhtynyt, sillä teoksen kustannukset lahjoitti pankkiiri Emmanuel Boussard.
Miltei 50 vuotta kirjailijantyötä, miltei 40 romaania, lähes 20 tietokirjaa, käännöksiä yli 10 kielelle. Kirjakohtaiset painosluvut poikkeuksetta useita kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan pitkälti toistasataa tuhatta. Parikymmentä erilaista kirjallisuus- ja kulttuuripalkintoa, niiden joukossa Pro Finlandia ja valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä. Kaari Utrion ura on mittava, mutta muhkea on myös Anna-Liisa Haavikon kirjoittama elämäkertateos. 500-sivuinen kirja sisältää nimihenkilön työn […]
Antiikin roomalaisia tragedioita on säilynyt kovin vähän, lähinnä vain filosofina tunnetun Senecan kahdeksan mytologisaiheista näytelmää. Senecan kirjoittamana on pidetty myös keisari Neron aikaan sijoittuvaa Octaviaa, joka antiikin luokitteluissa oli ns. fabula praetexta, roomalaisaiheinen näytelmä. Maija-Leena Kallelan ja Antti T. Oikarisen aikaisemmin suomentamien Senecan Medeian, Thyesteen, Faidran ja Oidipuksen rinnalla Octavia on mielenkiintoinen lisä suomeksi ilmestyneiden […]
Lasten- ja nuorten kirjallisuusterapiasta on vähäisesti kotimaista tutkimusta ja yleistajuisia esityksiä. Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu: lasten ja nuorten kirjallisuusterapia paikkaa aukkoa nivomalla yhteen aiempaa kansainvälistä ja kotimaista tutkimuskirjallisuutta ja kirjallisuusterapeuttisen työskentelyn käytännön toteutuksia. Teos pohjaa Suvilehdon väitöskirjaan (2008), joka on ensimmäinen Suomessa tehty väitöstasoinen tutkimus lasten- ja nuorten kirjallisuusterapiasta ja luovasta kirjoittamisesta. Suvilehto nojaa […]
Kirjailija-kääntäjäapurahalain uudistamista valmisteleva työryhmä on jättänyt esityksensä kulttuuriministeri Annika Saarikolle. Sen mukaan määrärahasta 90 prosenttia myönnettäisiin kaunokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille sekä 10 prosenttia tietokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille. Suomen tietokirjailijoita työryhmässä edustanut toiminnanjohtaja Sanna Haanpää jätti eriävän mielipiteen työryhmän koko esityksestä.
Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välillä ei suinkaan ole ollut riittävästi yhteistyötä, niin itsestäänselvää ja olennaista kuin sen pitäisikin olla. Ehkä asiaan on vaikuttanut se, että kielentutkimuksessa on voimakkaasti siirrytty puhekielen tutkimiseen, jolloin kirjoitetut tekstit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kirjallisuudentutkijat eivät useinkaan ole huomioineet kielentutkimuksen kysymyksenasetteluja ja metodien soveltamismahdollisuuksia. Näin ollen Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki onkin […]
Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]
Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.
Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.
Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ilmestymisestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi teoksen vuonna 1870 neljänä vihkona, kuten tuolloin oli tapana, mutta kritiikin pelästyttämänä seura julkaisi kirjan yhtenäisenä laitoksena vuonna 1873, siis vasta Kiven kuoltua, silloin varmemmaksi vakuudeksi Fredrik Cygnaeuksen, Kaarlo Bergbomin ja Julius Krohnin esipuheella varustettuna. Nyttemmin SKS on paneutunut Kiven […]