Englantilainen kirjailija ja toimittaja Andrew Taylor on lähtenyt teoksessaan arvioimaan kirjallisuuden vaikutusta maailmaan. Tässä kirjallisuus on ymmärrettävä laajasti, koska mukana on niin fiktiota, runoutta ja epiikkaa kuin poliittista historiaa, matematiikkaa ja kartografiaa, mutta myös ensimmäinen puhelinluettelo vuodelta 1878. Kaiken kaikkiaan mukana on noin 2700 vuoden ajalta viisikymmentä kirjaa, joiden Taylor arvioi vaikuttaneen ihmiskunnan historiaan eniten. […]

Lue lisää

Kauhukulttuurin tutkiminen ei ole vieläkään salonkikelpoista Suomessa. Kotimaisen kauhukirjallisuuden varhaisvaiheista tiedetään paljon vähemmän kuin sarjamurhaajien, splatterpunkin ja kidutuspornon kaltaisista höpömoderneista ilmiöistä, koska genrekirjallisuuteen on suhtauduttu kategorisesti väheksyen niin akateemisissa kuin kustannuspiireissä. Niinpä kotimaisen kauhukirjallisuuden ensimmäinen varteenotettava historiikki tuleekin ikään kuin takavasemmalta, yllättäen, mutta silti johdonmukaisesti kulttuurihistorian puolelta. Jukka Sarjalan Salonkien aaveet on sekä akateemisena tutkimuksena […]

Lue lisää

Kuinkahan yleisiä kirjallisten lajien pitää olla, jotta lajimääritelmiä voidaan soveltaa? Onko esimerkiksi suomalainen vankileirikuvaus 1920-luvulta lainkaan sopiva leirikuvausten lajityyppiin, jos leirikirjallisuus löydettiin lajina vasta Auschwitzin vapautuksen jälkeen? Tällaisiin keskeisiin kysymyksiin ei saa minkäänlaista vastausta Lajit yli rajojen -kokoelmasta, vaikka kirja ilmoittaa käsittelevänsä ”Suomalaisen kirjallisuuden lajeja” yli kansallisten rajojen. Helsinkiläisten kirjallisuudentutkijoiden artikkelikokoelma on pikemminkin sekalainen, tieteenalalleen […]

Lue lisää

On totta, kuten Tuija Vertainen toteaa Ranskan kirjallisuuden historiaa esipuheessa, että ”meiltä on puuttunut yleiskatsaus ranskalaiseen suuren vallankumouksen (1789) jälkeiseen kirjallisuuteen” (s. 10). On totta, että Ranskan kirjallisuuden vaiheista kiinnostunut suomalainen lukija on joutunut tyytymään osin vanhentuneihin esityksiin, Rafael Koskimiehen Maailman kirjallisuuden eri osiin, Kansojen kirjallisuden eri osiin, Anna-Maria Tallgrenin Ranskan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1934) […]

Lue lisää

2

Nk. Fennica-kirjallisuuden ja ylipäätään suomalaisen tai Suomeen liittyvän kirjallisuuden luettelointi jokaiselle lukijalle helpossa muodossa on täydellistynyt. Viime vuonna ilmestyivät vuodet 1488-1700 kattava luettelo ja sen hakemisto-osa. Kirja on helppokäyttöinen ja oleellinen lisä jokaisen kirjahistoriasta kiinnostuneen hyllyssä. Se on myös tarpeellinen, joskin kovin kallis, hankinta Helsingin yliopiston uudeksi oppiaineeksi tänä syksynä nousseen kirjahistorian opiskelijoille. Tämän teoksen […]

Lue lisää

Suomalaisille kirjallisuuden ystäville Boris Pasternak on tuttu lähinnä Tohtori Zhivagon tekijänä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Venäjällä häntä arvostetaan yhtenä vuosisatamme parhaista runoilijoista ja merkittävänä maailmankirjallisuuden venäjäntäjänä. Hän käänsi venäjäksi mm. Shakespearen suuret draamat. Zhivagon lisäksi Pasternak on myös julkaissut runsaasti pienimuotoisempaa proosaa, ja venäläisen elävän kirjeiden kirjoittamisen perinteen mukaisesti myös […]

Lue lisää

Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, ”Suomen taiteen kultakaudella”. Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa. Vallitseva käsitys onkin, että vuosisadanvaihteen taiteen keskeinen tulkintakehys on ollut sen suhde kansallisiin teemoihin. Katsomuksen ihanuus -teoksen läpäisevänä […]

Lue lisää

Kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitemmän aikaa pohdittu tieteenalan rajoja. Eräs keskeinen kysymys on ollut, pitäisikö tutkimuksen keskittyä pelkästään niin sanottuun korkeakirjallisuuteen vai pitäisikö tutkia myös populaarikirjallisuutta tai muita perinteisen kirjallisuudentutkimuksen syystä tai toisesta sivuuttamia tekstilajeja. Tero Norkolan ja Eila Rikkisen toimittamaa artikkelikokoelmaa Sivupolkuja: tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille voi pitää kommenttina tähän keskusteluun. Sivupolkuja-kokoelman pääasiassa nuoremman polven tutkijoista […]

Lue lisää