Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 70 vuotta Katynin joukkomurhista, joissa puolalaisia upseereita ja muita yhteiskunnalliseen eliittiin kuuluvia henkilöitä surmattiin Neuvostoliiton NKVD:n toimesta keväällä 1940. Lue koko julkaisu

Lue lisää

Opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen järjestämässä opetusmenetelmäkokeilussa tuotettiin 1970-luvulla opetusmoniste, jota käytettiin Pirkkalan kunnan peruskoulun viidensillä luokilla eli 11-vuotiaiden oppilaiden historian opetuksessa lukuvuonna 1974-75. Monisteesta nousi vilkas keskustelu sen tultua julkisuuteen vuonna 1975. Lue koko julkaisu

Lue lisää

Suomen kenties paras Lenin-tuntija on pitkään Lenin-museota Tampereella johtanut, nyttemmin eläköitynyt tohtori Aimo Minkkinen ja koska Lenin-museo täyttää tammikuussa 2016 jo 70-vuotta, pistän tähän muutaman mietteen Minkkisen vuonna 2014 ilmestyneestä kirjasta Lenin: Helmirasia. Kyseessä on hieman sirpaleinen näkemys eräästä maailmanhistorian tunnetuimmasta henkilöstä, mutta kirjoittaja tuntee aiheensa perin juurin. Lenin: Helmirasia -teos sisältää paljon uutta, ennen […]

Lue lisää

Suomalaisen nuorison kohtalo oli 1900-luvun alkupuolella syntyä keskelle kansalaissodan kauhujen ja yleismaailmallisen talouslaman sekoittamaa yhteiskuntaa. Kahtia jakautuneessa Suomessa poliittinen suuntautuminen oli pakkovalinta. 1930-luvun alussa tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoituminen äärivasemmistoon- ja oikeistoon vahvisti puolten välillä vallinneita erimielisyyksiä ja johti konflikteihin. Kommunismin aate iski kiihkeään, paikkaansa hakevaan nuorisoon terävänä. Myllerryksen keskellä se tarjosi maailmanselitystä ja oli keino […]

Lue lisää

Ville Laamasen teos Suuri levottomuus (2014) on keväällä 2003 yleisen historian proseminaarityöstä alkaneen yli kymmenen vuotta kestäneen Paavolais-tutkimuksen hedelmä. Laamanen kartoittaa ja erittelee temaattisesti etenevässä vertailevassa historiantutkimuksessaan kolmen eri totalitarismin muodon – italialaisen fasismin, saksalaisen kansallissosialismin ja neuvostoliittolaisen kommunismin – suhdetta rotuteorioihin, ihmiskehoon, nuorten kasvatukseen, naisen asemaan, erotiikkaan, intellektuelleihin, propagandaan ja uskontoon. Paavolaisen impressionististen tekstien […]

Lue lisää

Tim Weinerin teos pohjautuu haastatteluihin, arkistoaineistoon ja materiaaliin, jota aiemmilla tutkijoilla ei ole ollut käytössä, kuten J. Edgar Hooverin arkistoimiin tiedusteluraportteihin vuosilta 1945−1972. Weiner hyödyntää mehukkaasti alkuperäislähteitä, mutta kirjoittaa välillä kuin FBI:sta ei olisi lainkaan olemassa aikaisempaa tutkimusta. Toimittaja-tutkija Weiner kuitenkin dokumentoi väitteensä uskottavasti ja huolellisesti, toisin kuin esimerkiksi brittihistorioitsija-emeritusprofessori Rhodri Jeffreys-Jones, jonka kuivakka tutkimus […]

Lue lisää

Joni Krekolan loppuvuodesta 2006 ilmestynyt väitöskirja ”Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938” kuvaa ja analysoi vajaan kahdensadan suomalaisen elämää bolshevismin pyörteissä 1920- ja 1930-luvuilla. Teos kertoo suomalaiskommunistien vaiheista kahdessa maassa, kahden järjestelmän ristipaineessa. Neuvostomaasta haettiin koulutus, jota pyrittiin hyödyntämään tuolloin maan alla toimineen Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puoluetyössä Suomessa. Molemmat maat osoittautuivat myös vallankumouksellisen […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää

Suomentaja ja kustantaja Risto Lehmusoksa on kiinnostunut virallisen tiedon takana piilevästä inhimillisestä todellisuudesta. Hän pyrkii kirjassaan piirtämään henkilökuvan kolmesta itäisen naapurimaamme johtajasta, Leninistä, Stalinista ja Gorbatshovista. Näiden henkilökuvien väleihin on sijoitettu hänen omia matkakokemuksiaan, jotka tekevät kirjasta myös eräänlaisen matkakertomuksen. Niin niitä kuin henkilökuviakin lukiessa omat kokemukset neuvostoajan pyhiinvaelluksista tulevat elävästi mieleen. Stalinin syntymäkoti Gorissa […]

Lue lisää