Mitä on suomalainen köyhyys? Suomalainen nykyköyhyys on absoluuttisen kurjuuden, nälän ja puutteen sijaan suhteellista. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa heikkoa toimeentuloa suhteessa muuhun väestöön. Euroopassa yleisesti käytetty suhteellisen köyhyyden mittari on se, että kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia saman tyyppisten kotitalouksien tuloista. Tuomo Laihiala muistuttaa artikkelissaan, että köyhyys on moniulotteinen käsite. Köyhyys tarkoittaa resurssien puutetta, mutta […]
Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]
Viime vuonna tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta klassikon asemaan nostetun Pekka Haatasen Suomen maalaisköyhälistö –teoksen ilmestymisestä. Siinä ajassa luulisi köyhälistö-käsitteen siirtyneen historian hämäriin ”maailman onnellisimmassa maassa”, mutta Helsingin Sanomien (6.1.2019) tuore niukkuuskysely kertoo toista. Teoksessa lähdetään liikkeelle 1500-luvun lopulta, kun uudisviljelyn mahdollisuudet alkavat hiipua tilattomilta. 1600-luvun lopun suurten kuolonvuosien myötä monille tilattomille avautuu kuitenkin vielä mahdollisuus […]
Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori TT, FM Kaarlo Arffman on paljon julkaisseena tutkijana eräs merkittävimmistä reformaation ja luterilaisuuden asiantuntijoista Suomessa. Hän vaikuttaa kirjoittamisessaan ottaneen erityisesti huomioon kansan ja reformaattorien välisen vuorovaikutteisen suhteen. Kaarlo Arffman kertoo innoituksen tutkimukseensa lähteneen keskustelusta, jota pohjoismaisesta hyvinvoinnin mallista käytiin 1990-luvulla. Reformaation merkkivuotena 2017 lukijan näkökulmasta kiinnostavaa onkin se, millä tavoin teos […]
Alajan tutkimus on hyvin tervetullut, sillä Suomen köyhäinhoidon historiaa ei ole liiaksi tutkittu, ja suuri osa tutkimuksesta on painottunut myöhemmille vuosisadoille. Alajan tutkimukselle erityistä on se, että se tutkii nimenomaan maaseudun ja maalaispitäjien köyhäinhoitoa kaupunkiseutujen sijaan. Tämä valinta on Alajan mukaan harvinainen poikkeus koko Manner-Euroopan alueella (s. 35). Haasteellinen, mutta kiinnostava ajanjakso Tutkimuskysymyksensä ja näkökulmansa […]
Siitä on jo yhdeksän vuotta kun emeritusprofessori Tatu Vanhanen kiusasi pääministeripoikaansa kirjoittamalla julkisesti älykkyyseroista rotujen välillä. Epämääräinen käsite ”rotu” on ollut jo pidempään poliittisesti epäkorrekti ja ruotsalaisilta olemme oppineet, ettei myöskään saa loukata ketään ”tyhmäksi”, joten kaikkien täytyy olla yhtä älykkäitä tai sillä ei saa olla mitään merkitystä. Tällaiset rajoitteet ovat kuitenkin ristiriidassa vilpittömän totuudenetsijän […]