Viime aikoina tutkimuksellinen mielenkiintoni on kohdistunut hajuihin. Tarkemmin ottaen olen pyöritellyt termiä ”olfaktorinen kulttuurintutkimus”, eli olen pohtinut hajujen ja haistamisen yhteyttä merkityksenantoon ja tiedontuotantoon sekä asiaan liittyviin valta-asetelmiin. Kysymys on myös kulttuurintutkimuksen episteemisistä aistihierarkioista: aiemmin musiikillisia ilmiöitä tutkineena olen jo vuosikausia ollut närkästynyt kulttuurintutkimuksen näköaistikeskeisyydestä. Vaikka affektiivisen tai uusmaterialistisen ”käänteen” myötä tämä on laventunut eritoten […]