Kotkalaisella toimittaja-tietokirjailija Reijo Hämäläisellä on pitkä ja syvä suhde Kreikkaan ja kreikkalaisiin. Jälkisanojen mukaan tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa ystävien yllyttämänä kreikkalainen keittokirja, mutta pian kynä veikin nyky-Kreikan yhteiskunnan, antiikin historian ja mytologian äärelle. Kirja sisältää kymmenen esseetä, joiden aiheet ja kronologinen kantama ovat osin päällekkäisiä. Yhdistävänä tekijänä teksteille on kreikkalaisten asema eri tavoilla ahdistettuina […]
Tietosanomat
Lapin yliopiston kulttuurihistorian oppiaine täytti viime vuonna 25-vuotta. Juhlavuotta kunnioittavan, helmikuun alussa päättyvän, Aika ja ajallisuus -näyttelyn katalogi on nyt julkaistu.
Kustaa H. J. Vilkuna ei ole Euroopassa eikä Suomessa ensimmäinen, joka on kirjoittanut kirjan peruukin historiasta. Ranskassa ilmestyi ensimmäinen julkaisu tekotukista jo 1690-luvulla, kun peruukit olivat miesten huippumuotia, ja lisää historioita ilmestyi 1700- ja 1800-luvulla. Mutta Vilkuna on ensimmäisenä laatinut matrikkelin Ruotsin valtakunnan peruukintekijöistä. Tämä 1670-sivuinen kokonaisuus, Ruotsin peruukintekijät 1648–1810 ilmestyi Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa 2021, […]
Katsoessani Keski-ikä. Kulttuurihistoria -teosta ensimmäiset ajatukseni olivat: ”taidan kuulua kohderyhmään” ja ”onpa tähdellistä saada lukea monipuolista pohdintaa teemasta”. Teoksen pirteä kansi lupaili otetta, joka ei olisi turhan vakava, vaikkakin kirjoittajakaartista päätellen tutkimuksellisesti laadukas. Nämä aavistukset osoittautuivat paikkansapitäviksi. Seuraavaksi huomasin miettiväni, tarttuuko nuorempi polvi keski-iän kulttuurihistoriaan, tai karttaako joku varttuneempikin teosta painiskellessaan oman ikääntymisen nostattamien tunteiden […]
Kokemuksia mielisairaalasta: Muistoihin kaivertuneet tilat ei ole syntynyt tutkimukselliseen tyhjiöön, sillä psykiatrisen hoidon historiaa Suomessa on tutkittu viime vuosikymmeninä mm. aatehistoriassa, sotahistoriassa ja mikrohistoriassa, missä on selvitetty potilaiden kokemusten ja psykiatrisen hoidon sekä sairauskäsitysten kytkeytymistä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin diskursseihin ja historian vaiheisiin. Hoitotieteilijät ovat tutkineet nykypäivän potilaiden kokemuksia ja yhteiskuntatieteilijät ovat tutkineet mielenterveyspolitiikkaa ja potilaiden […]
Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]
Tietosanomat
Lapin yliopiston kulttuurihistorian oppiaine täytti tänä syksynä 25-vuotta. Juhlavuosi huipentuu näyttelyyn ”Aika ja ajallisuus” Galleria Valossa Arktikumissa. Näyttely on nyt aeunnut yleisölle.
Tämä Tunteiden historia ei ole tunteiden historia. Itse asiassa alkuteoksen nimi on A History of Feelings, joka kuvaa huomattavasti paremmin sitä mistä on kyse: affektiivisten tuntemusten tai kokemusten historia. Tai vielä paremmin voisi sanoa historiaa, sillä teos ei ole missään tapauksessa systemaattinen esitys aiheesta, pikemminkin sarja kohtauksia historian varrelta, joka voisi olla kirjaksi yhdistetty blogijatkumo […]
Rakkaus lieveilmiöineen on vaivannut ihmisiä varmaan aina. Ensin lienee purettu huolia puhuen, mutta kun on opittu kirjoittamaan, on rakkaudestakin ruvettu raapustamaan huomioita papyruksiin ja pergamentteihin. Nykyisin asiasta naputellaan tietokoneen muistiin ja someen. Henna Karppinen-Kummunmäki on löytänyt rakkauden ja sen kääntöpuolien kuvauksia runoista, näytelmistä, romaaneista, naistenlehtien artikkeleista, elokuvista ja musiikin sanoituksista. Teoksessaan Sydänsurujen historia hän on […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]
Turun vanhoista taloista on julkaistu lukuisia teoksia. Mieleeni tulee ensiksi Harri Kalvan 4-osainen kirjasarja Muuttuva kaupunki (1969–1989) valokuvineen. Sen kolmannen osan kuvat on piirtänyt taiteilija Pertti Koivikko. Myöhempiä Turku-kirjoja ovat tehneet Rauno Lahtinen –Turun puretut talot 1–5 vuosilta 2013–2018 – sekä Eva Latvakangas & Jonny Holmén & Kati Kivelä – Turku muuttuva kaupunki vuodelta 2011. […]
Ilmastomme on erään määritelmän mukaan kylmätalvinen lumi- ja metsäilmasto. Suomalaiset kasvit, eläimet ja ihminenkin ovat sopeutuneet tähän materiaaliin, joka toistuvasti muuttaa muotoaan. On siis perusteita lähteä selvittämään lumen rakennetta ja toimintaa ottamalla vauhtia fysiikasta, luonnonmaantieteestä ja ekologiasta. Toimittaja Heidi Kalmari zoomaa molekyyleihin ja kiteisiin haastattelemalla hydrologia niiden ominaisuuksista. Nietosten sulaessa nousevat aiheiksi kaavoitus ja tulvariskit, […]
Tietosanomat
Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]
Ihminen on varmasti jo varhain kehityksensä kuluessa huomannut, että tuoksut rikastuttavat elämää. Ne vaikuttavat alitajuntaan tuomalla mieleen muistoja sekä herättämällä mielleyhtymiä ja tunteita. Ne vaikuttavat myös asenteisiin: pidämme ihmisistä, joiden koemme tuoksuvan hyvältä. Ne tuovat elämään henkisyyttä, hienostuneisuutta, ylellisyyttä ja terveyttä. Vuosituhansien ajan aromiaineet ovat ilmentäneet hyvinvointia, eksotiikkaa, luksusta ja pyhyyttä. Niitä on käytetty ja […]
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään joka vuosi ympäri Euroopan tuhansin tapahtumin. Vuoden 2022 teema Kestävä perintö kutsuu tekoihin kestävän kulttuuriperinnön ja huomisen puolesta.
Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.
Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka
Kulttuuriympäristöpäivät esittelee yhteistä kulttuuriperintöämme paikallisilla tapahtumilla. Kulttuuriperintöä esitellään myös lukuisin verkkonäyttelyin, omatoimitapahtumin ja kampanjoin. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna 6.–12. syyskuuta.
Välimeren helmet – matkoja maihin ja kulttuureihin on tavallaan jatkumoa Liisa Väisäsen aiemmille Etelä-Eurooppaa käsitteleville kirjoille. Ne kertoivat hänen kolmesta sikäläisestä asuinmaastaan: Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta. Nyt alue on laajentunut ja kattaa koko Välimeren kulttuuripiirin Libanonista, Israelista ja Egyptistä Kreikan, Albanian, Kroatian, Italian ja Ranskan kautta Espanjaan ja sieltä edelleen Gibraltarin salmen yli Pohjois-Afrikan maihin. […]