Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]

Lue lisää

Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]

Lue lisää

Seilin saarella Nauvossa aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta arkeobiologiset kaivaukset. Kaivaukset liittyvät Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaman Saaristomeren tutkimuslaitoksen Elämän saari -hankkeeseen, jossa tutkitaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta Seilissä. Hankkeen tarkoituksena on saada uutta tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja merkityksistä ihmisille.

Lue lisää

Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.

Lue lisää

Shaun Usher (s. 1978) on kirjailija ja bloggaaja, joka on huomannut, että miljoonat nykylukijat eivät viitsi keskittyä pitkiin teksteihin, mutta jaksavat lukea vaikkapa kirjeen tai jonkin hassun luettelon. Niinpä hän on – ensin vanhoista kirjeistä blogeja kirjoitettuaan – koonnut kirjeistä kokonaisia kirjoja. Hänen alkujaan vuonna 2013 ilmestynyt teoksensa Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa on nyt ilmestynyt […]

Lue lisää

Julkisen palvelun yleisradiotoiminta (broadcasting) on ollut merkittävä osa eurooppalaista yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaa 1920-luvulta lähtien. ”Julkinen palvelu” voi tarkoittaa muutakin kuin yleisradiotoimintaa, mutta Paavo Oinosen Vain parasta kansalaisille keskittyy julkisrahoitteiseen sähköiseen yleisradioviestintään. Koska esitys on historiapainotteinen, tarkoittaa tämä pitkälle radio- ja televisiotoimintaa. Viimeisenä parina vuosikymmenenähän yleisradioyhtiöiden, kuten koko ”perinteisen” mediakentän, on täytynyt olla mukana myös internetissä. […]

Lue lisää

Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricolaportaali julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.

Lue lisää

1

Julkaisu

Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricola julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.

Lue lisää

Uusin lähikuva on ilmestynyt. Teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Lehti tarkastelee myös esim. median käsittämistä esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuutta ja vaikutusta kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitystä valtiopropagandassa, sekä populaarikulttuurin esitysten lumoa, toistoa ja kierrätystä.

Lue lisää

Kirjailijoiden ja muiden kulttuuripersoonien muistoseurojen julkaisut ovat yleensä sympaattista luettavaa. Niistä huokuu asianharrastajien intomieli ja se ”tykkääminen”, jonka vuoksi tällaisia yhdistyksiä on perustettu ja jonka vuoksi niissä jaksetaan toimia. Niin on asianlaita myös Mika Waltari -seuran vuosikirjan kohdalla (kannessa ’seura’ on ilman väliviivaa, ”virallinen” muoto kaiketi viivan kera). Tässä tapauksessa sympatiaa lisää vielä se, että […]

Lue lisää

1

90 vuotta sitten Aurajoen rannalle Turun keskustaan valmistui näyttävä nelikerroksinen palatsi, tupakkatehtailijan edustava koti, jonka suurta tonttia ympäröi kauttaaltaan muuri. Nykyään rakennuksessa toimii Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Museon tuottama kulttuurihistoriallinen näyttely Rettigin palatsin vaiheista avautuu perjantaina 19.10.2018. Näyttely on esillä museon toisessa kerroksessa. Runsaan kuvituksen, alkuperäisten yksityiskohtien ja tekstien avulla koko rakennus tulee […]

Lue lisää

Annakaisa Suominen väitteli vuonna 2014 tutkimuksellaan Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Uudessa kirjassaan Miksi kättelemme? Tervehtimisen ja tapojen historiaa hän haluaa tuoda kättelyä koskevan tutkimustiedon jokaisen luettavaksi. Ihan kuka tahansa tämä mahdollinen lukija ei kuitenkaan voi olla, sillä kirjan teksti on varsin akateemista ja oppinutta. Kirjassa on myös hieman turhaa toistoa, jonka karsimisessa kriittinen […]

Lue lisää

”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus.  Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]

Lue lisää

Apajalahden kirjan Lappi alkaa napapiiriltä. Oppaassa Lappi on jaettu viiteen kulttuurialueeseen, joista Rovaniemi on yksi, omaleimaisen kaupunkikulttuurinsa edustajana. Muut alueet ovat Saamenmaa, läntinen Tunturi-Lappi, Itä-Lapin kulttuuriseutu, ja Tornionlaakson kulttuurialue. Apajalahti tuo kunnittain esille pohjoisten kylien historiaa, kulttuuria ja niiden nykytilaa. Aihepiirien sijaan Apajalahti on jaotellut kirjan kuntakohtaisesti. Ratkaisu on hyvä, sillä esimerkiksi automatkalla on helppo […]

Lue lisää

Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]

Lue lisää

Liisa Väisäsen kirjan alaotsikko ”Matkoja maahan josta on moneksi” on varsin kuvaava. Italian isot ja pienet kuningas-, herttua- ja suurherttuakunnat näet yhdistyivät yhdeksi kuningaskunnaksi vasta 1800-luvulla. Tuo risorgimento oli sen verran monivaiheinen, että yhdistymisvuodeksi on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Vuonna 1861 Italian ensimmäinen kansallinen parlamentti kokoontui ja silloinen Sardinian kuningas julistettiin koko Italian hallitsijaksi. (Hassua kyllä, […]

Lue lisää

Arvostelu

Kustannusosakeyhtiö Teoksen kotisivulla Minna-Maria Fyrqvistin teos Teosofien Suur-Suomimäärittyy tietokirjaksi ja kirjoittaja teoksen alan asiantuntijaksi. Fyrqvist onkin kirjoittanut folkloristiikan pro gradu –tutkielman otsikolla Ruusuristiläinen teosofi Pekka Ervast Kalevalan tulkitsijana ja suomalaisuuden rakentajana(2007) sekä artikkelin ”Teosofin Suur-Suomi: Henkisen kehityksen johtomaa” Hiidenkivi-lehteen vuonna 2009. Käsillä oleva teos on hänen ensimmäinen tietokirjansa, joka pitkälti perustunee kirjoittajan opinnäytteeseen ja siitä […]

Lue lisää

”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”.  – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]

Lue lisää

Reinhold Hausen (1850-1942) oli valtionarkistonhoitajana 36 vuotta, kunnes hänet pakotettiin eroamaan vuonna 1916. Jari Lybeck on osana Turun yliopiston historian laitoksen akatemiaprojektia kirjoittanut Hausenista historiikin, jossa Hausen pyritään asettamaan aikansa laajempaan kontekstiin. Hausen oli historiantutkija ja svekomaani, mutta Jari Lybeckin kirja on enemmän kuin Hausenin elämäkerta. Se on kertomus valtionarkistosta Hausenin aikana. Tällaisena se on […]

Lue lisää

Benedict Andersonin (1936-2015) teoksen uusin englanninkielinen laitos on vuodelta 2006, mutta pääasialliset ajatukset esitettiin jo sen ensimmäisessä painoksessa vuonna 1983. Uutena vuoden 2006 versiossa on se, että Anderson käy läpi vuoteen 2006 mennessä käännetyt versiot kirjasta, jolloin suomi ei vielä ollut kyseisten käännösten joukossa, toisin kuin esimerkiksi ruotsi, norja ja tanska. Nykyään kirjaa voi lukea […]

Lue lisää