Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]
Tietosanomat
Seilin saarella Nauvossa aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta arkeobiologiset kaivaukset. Kaivaukset liittyvät Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaman Saaristomeren tutkimuslaitoksen Elämän saari -hankkeeseen, jossa tutkitaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta Seilissä. Hankkeen tarkoituksena on saada uutta tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja merkityksistä ihmisille.
Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.
Shaun Usher (s. 1978) on kirjailija ja bloggaaja, joka on huomannut, että miljoonat nykylukijat eivät viitsi keskittyä pitkiin teksteihin, mutta jaksavat lukea vaikkapa kirjeen tai jonkin hassun luettelon. Niinpä hän on – ensin vanhoista kirjeistä blogeja kirjoitettuaan – koonnut kirjeistä kokonaisia kirjoja. Hänen alkujaan vuonna 2013 ilmestynyt teoksensa Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa on nyt ilmestynyt […]
Julkisen palvelun yleisradiotoiminta (broadcasting) on ollut merkittävä osa eurooppalaista yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaa 1920-luvulta lähtien. ”Julkinen palvelu” voi tarkoittaa muutakin kuin yleisradiotoimintaa, mutta Paavo Oinosen Vain parasta kansalaisille keskittyy julkisrahoitteiseen sähköiseen yleisradioviestintään. Koska esitys on historiapainotteinen, tarkoittaa tämä pitkälle radio- ja televisiotoimintaa. Viimeisenä parina vuosikymmenenähän yleisradioyhtiöiden, kuten koko ”perinteisen” mediakentän, on täytynyt olla mukana myös internetissä. […]
Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricolaportaali julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.
Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricola julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.
Uusin lähikuva on ilmestynyt. Teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Lehti tarkastelee myös esim. median käsittämistä esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuutta ja vaikutusta kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitystä valtiopropagandassa, sekä populaarikulttuurin esitysten lumoa, toistoa ja kierrätystä.
Kirjailijoiden ja muiden kulttuuripersoonien muistoseurojen julkaisut ovat yleensä sympaattista luettavaa. Niistä huokuu asianharrastajien intomieli ja se ”tykkääminen”, jonka vuoksi tällaisia yhdistyksiä on perustettu ja jonka vuoksi niissä jaksetaan toimia. Niin on asianlaita myös Mika Waltari -seuran vuosikirjan kohdalla (kannessa ’seura’ on ilman väliviivaa, ”virallinen” muoto kaiketi viivan kera). Tässä tapauksessa sympatiaa lisää vielä se, että […]
”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]
Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]
Tietosanomat
90 vuotta sitten Aurajoen rannalle Turun keskustaan valmistui näyttävä nelikerroksinen palatsi, tupakkatehtailijan edustava koti, jonka suurta tonttia ympäröi kauttaaltaan muuri. Nykyään rakennuksessa toimii Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Museon tuottama kulttuurihistoriallinen näyttely Rettigin palatsin vaiheista avautuu perjantaina 19.10.2018. Näyttely on esillä museon toisessa kerroksessa. Runsaan kuvituksen, alkuperäisten yksityiskohtien ja tekstien avulla koko rakennus tulee […]
Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]
Annakaisa Suominen väitteli vuonna 2014 tutkimuksellaan Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Uudessa kirjassaan Miksi kättelemme? Tervehtimisen ja tapojen historiaa hän haluaa tuoda kättelyä koskevan tutkimustiedon jokaisen luettavaksi. Ihan kuka tahansa tämä mahdollinen lukija ei kuitenkaan voi olla, sillä kirjan teksti on varsin akateemista ja oppinutta. Kirjassa on myös hieman turhaa toistoa, jonka karsimisessa kriittinen […]
Arvostelu
”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus. Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]
Arvostelu
Apajalahden kirjan Lappi alkaa napapiiriltä. Oppaassa Lappi on jaettu viiteen kulttuurialueeseen, joista Rovaniemi on yksi, omaleimaisen kaupunkikulttuurinsa edustajana. Muut alueet ovat Saamenmaa, läntinen Tunturi-Lappi, Itä-Lapin kulttuuriseutu, ja Tornionlaakson kulttuurialue. Apajalahti tuo kunnittain esille pohjoisten kylien historiaa, kulttuuria ja niiden nykytilaa. Aihepiirien sijaan Apajalahti on jaotellut kirjan kuntakohtaisesti. Ratkaisu on hyvä, sillä esimerkiksi automatkalla on helppo […]
Arvostelu
Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]
Liisa Väisäsen kirjan alaotsikko ”Matkoja maahan josta on moneksi” on varsin kuvaava. Italian isot ja pienet kuningas-, herttua- ja suurherttuakunnat näet yhdistyivät yhdeksi kuningaskunnaksi vasta 1800-luvulla. Tuo risorgimento oli sen verran monivaiheinen, että yhdistymisvuodeksi on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Vuonna 1861 Italian ensimmäinen kansallinen parlamentti kokoontui ja silloinen Sardinian kuningas julistettiin koko Italian hallitsijaksi. (Hassua kyllä, […]
Arvostelu
Kustannusosakeyhtiö Teoksen kotisivulla Minna-Maria Fyrqvistin teos Teosofien Suur-Suomimäärittyy tietokirjaksi ja kirjoittaja teoksen alan asiantuntijaksi. Fyrqvist onkin kirjoittanut folkloristiikan pro gradu –tutkielman otsikolla Ruusuristiläinen teosofi Pekka Ervast Kalevalan tulkitsijana ja suomalaisuuden rakentajana(2007) sekä artikkelin ”Teosofin Suur-Suomi: Henkisen kehityksen johtomaa” Hiidenkivi-lehteen vuonna 2009. Käsillä oleva teos on hänen ensimmäinen tietokirjansa, joka pitkälti perustunee kirjoittajan opinnäytteeseen ja siitä […]
”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”. – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]