Katja Hoyer on syntynyt Itä-Saksan Gubenissa 1985. Isä oli upseeri ja äiti opettaja. Hoyer oli nelivuotias Berliinin muurin murtuessa. Hän suoritti maisterin tutkinnon Jenan yliopistossa ja muutti Iso-Britanniaan 2010. Aiemmin hän on julkaissut Saksan keisarikuntaa käsittelevän teoksen Blood and iron. Muurin takana ei ala Itä-Saksan perustamisesta 1949 eikä edes toisen maailmansodan lopusta 1945 vaan kokemuksista, […]

Lue lisää

Kahden rintaman välissä – Upseerit kylmässä sodassa -kirjan kirjoittajia voi hyvällä syyllä kutsua kylmän sodan veteraaneiksi: jo heidän opiskeluaikaansa eli Kadettikoulun vuosiin 1961–1963 osuivat niin Berliinin muurin rakentaminen kuin Kuuban kriisi, jonka katsotaan vieneen maailman suurvaltojen välisen ydinsodan partaalle. Upseerivalan vannottuaan miehet sijoittuivat työhön Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen; kylmä sota jatkui viime vuosisadan viimeiselle kymmenelle asti […]

Lue lisää

Kylmän sodan suomalainen paradoksi on, että maa säilyi Neuvostoliiton naapureista ainoana tasavaltana ja onnistui paitsi säilyttämään myös tiivistämään läntisiä taloussuhteita, joiden ansiosta Suomi hyväksyttiin Euroopan järjestöjen jäseneksi melko kivuttomasti Neuvostoliiton romahduttua ja kylmän sodan päätyttyä. Toisille tämä lopputulos on menestystarina, toisille keinot olivat häpeällistä nöyristelyä ja suomettumista. Kummastakin näkökulmasta kaikesta voidaan kiittää tai syyttää Urho […]

Lue lisää

Kylmän sodan lopusta Euroopassa – ja muutamista muistakin viime vuosisadan loppukymmenten tapahtumista – kertoo Pekka Visurin ja Heikki Talvitien kirja Kylmän sodan päätös. Teoksen alaotsikkona on Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä, ja vaikka kummankaan kirjoittajan esitystapa ei ole erityisen dramaattinen – pikemminkin tiukan, joskus jopa vähän kuivahkon, asiallinen – dramatiikkaa riittää tapahtumissa itsessään. Monien maiden […]

Lue lisää

Pekka Turunen on historiapuolen tohtorismies, joka yliopistouransa jälkeen (lomassa?) työskentelee tutkijana Maavoimien esikunnassa ja tutkii toimialansa kehitystä. Kylmää rauhaa. Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys -teosta varten hänellä on ollut tutkimusvapaata, joten virkatyöstä nyt ei ole kysymys. Turusella on kirjoittajameriittejä mm. kaukopartio- ja tiedustelusektorilta. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli miehittänyt käytännössä kaikki Euroopassa saavuttamansa alueet. Vuonna […]

Lue lisää

1

Selectric Bug on mielenkiintoinen tapaus sekä vakoilun että tekniikan historian kannalta. Kyse oli neuvostoliittolaisten kehittelemästä vakoilulaitteesta, joka asennettiin IBM-Selectric kirjoituskoneeseen. Laite välitti eteenpäin jokaisen painalluksen, joka kirjoituskoneen näppäimistöllä tehtiin. Selectric Bug yllätti yhdysvaltalaiset aikanaan täysin, sillä kyseinen vakoilulaite oli huomattava parannus neuvostoliittolaisten käyttämään vakoilutekniikkaan.

Lue lisää

Viimeaikaisessa suomettumis- ja itsesensuurikeskustelussa on vallalla käsitys, että Suomi ja suomalainen media olisi ollut itään rähmällään koko kylmän sodan ajan. Kylmän sodan Suomi ei kuitenkaan ollut sama kuin suomettunut Suomi. Ennen 1960-luvun loppua Suomi oli monessa suhteessa hyvin ”amerikkalainen” ja ylipäätään vastaanottavainen angloamerikkalaiselle propagandalle ja kulttuuridiplomatialle kirjoittaa Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori dosentti Jukka Kortti.

Lue lisää

Neuvostoliiton sotilastiedustelun korkea-arvoinen vakooja ja upseeri Ursula Kuczynski, (tunnettiin myös nimillä: Ruth Werner, Ursula Hamburger ja Ursula Beurton (1907–2000) välitti kahden vuosikymmenen ajan vakoilutietoja Moskovaan, mutta vältti kiinnijäämisen turvallisuuspalveluiden epäilyistä huolimatta. Ben Macintyren (s.1963) kirjauutuus keskittyy tähän suurelle yleisölle melko tuntemattoman agentti ”Sonjan” tarinaan, mutta nojaa pitkälti naisen omiin muistelmiin ja aikaisempiin tutkimuksiin. Teoksen ansio […]

Lue lisää

Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]

Lue lisää

1

Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]

Lue lisää

Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]

Lue lisää

BBC:n suomenkielisen toimituksen ensimmäinen päällikkö – ja koko yksikön ensimmäinen työntekijä – Hillar Kallas aloitti Englannin yleisradioyhtiön palveluksessa 30.11.1939. Päivä oli sattumoisin talvisodan alkamispäivä. Yhtiön suomenkieliset, Suomeen suunnatut radiolähetykset alkoivat 18.3.1940 eli viisi päivää talvisodan päättymisen jälkeen. Tämän päivämäärän valinta ei enää ollut sattumaa; lähetystoiminnan käynnistymiseen vaikutti se, että Englannin valtiollisen yleisradioyhtiön johto – ja […]

Lue lisää

Kylmän sodan aika (n. 1946–1991) on paljon tutkittu ajanjakso. Sen katsotaan alkaneen viimeistään vuonna 1946, kun Winston Churchill julisti, että rautaesirippu oli jakanut Euroopan kahtia. Mutta mitä Euroopan jakautuminen ja kylmä sota merkitsivät tavallisille suomalaisille? Keräämme sekä omakohtaisia että muilta kuultuja muistoja kylmästä sodasta. Kirjoita kokemuksistasi! Keruun järjestävät SKS, SLS ja apulaisprofessori Antero Holmila Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta.

Lue lisää

Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]

Lue lisää

Huhtikuussa järjestetyn Kuviteltu avaruus. Tiedettä, politiikkaa ja kulttuurihistoriaa – seminaarin voi nyt katsoa tallenteina verkosta. Seminaarissa kuultiin vuonna 1969 lähetetyn Yleisradion Kuustudio-lähetyksen juontaneen uutispäällikkö Ralf Fribergin ja lähetyksen päätuottajana toimineen Yrjö Länsipuron haastattelu. Seminaari käsitteli avaruustematiikan merkitystä ja ilmentymistä tieteessä, politiikassa ja kulttuurissa. Kulttuurihistoriallista näkökulmaa täydensi astrobiologi Harry Lehdon puheenvuoro maapallon ulkopuolisen elämän etsimisestä.

Lue lisää

Lukijalle suunnatussa esipuheessaan Tim Weiner antaa rohkean lupauksen: ”Tämä CIA:n historia pyrkii osoittamaan, miksi Yhdysvalloilta puuttuu nykyään tiedustelupalvelu, jota se tarvitsee tulevaisuudessa” (s. 17). Nämä sanat on kirjoitettu lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007 eli aikana, jolloin Yhdysvalloissa käytiin ankaraa jälkipyykkiä koskien vuoden 2001 terrori-iskuja, Irakin ja Afganistanin sotaretkiä ja ylipäätään keskusteltiin Yhdysvaltojen globaalista asemasta. […]

Lue lisää

Pekka Virkin toimittama kirja haastaa lukijansa vihdoin tuomitsemaan ”suomettumisen” ja vaatimaan seuraamuksia niille maanmiehille, jotka aikoinaan johdattivat kansaa ulkopoliittisen lyömäaseen käyttöön, epävirallisiin virkakieltoihin, sensuuriin ja itsesensuuriin sekä muihin lieveilmiöihin. Mutta osaavatko ja haluavatko suomalaiset vihtoa itsensä ja toisensa puhtaiksi siitä, mitä aikoinaan saunoissa ja kabineteissa harrastettiin valtioviisauden nimissä? Enää ei pidä kysyä, kuka heittäisi ensimmäiset löylykauhalliset, vaan ketkä […]

Lue lisää

Kuten kirjoittaja itsekin toteaa esipuheessaan, Pentti Airion teos Walter Hornista ei ole varsinainen ”kattava elämäkerta”, vaan keskittyy joihinkin laajempaa kiinnostusta herättäviin teemoihin kohdehenkilön elämässä. Tällaisiksi keskeisiksi teemoiksi Airion teoksessa nousevat jääkäriliikkeen synty ja niin sanottu Pohjola-aktivismi. Erityisesti jälkimmäinen on toistaiseksi jäänyt melko vähäiselle huomiolle ja kirjassa luodaankin mielenkiintoista kuvaa erityisesti aktivistien yhteysverkostoista. Pohjola-aktivismi näyttää kuuluneen […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää