Vastapainon toimitusjohtajan, toimittajan ja filosofian harrastajan Kimmo Jylhämöm teos Digi-askeesi ilmestyi joulukuussa 2022. Esityksessä kirjoittaja käy rohkeasti kiinni digiteknologian ja koko virtuaalisen digimaailman suuriin kysymyksiin. Kirja on kantaaottava pamfletti. Kirjoittaja opponoi digitaalista kulttuuria ja digitaalista aikakautta vastaan. Hän korostaa traditionaalisten analogisten toiminta-, viestintä- ja ajattelutapojen positiivista merkitystä ihmisen hyvän kannalta. Analoginen olomuoto, vastakohtana digitaaliselle, perustuu […]

Lue lisää

Kun filosofi kirjoittaa digi-askeesista ja teos saa kirjastoluokituksen elämäntaidon oppaaksi (KL 17.3), sen olettaisi neuvovan miten elää ilman kännykkää ja tietokonetta. Mutta filosofi-kustantaja Kimmo Jylhämön teoksessa digi-askeesi onkin nimi sairaudellemme eikä sen hoitopolulle. Kirjan alaotsikko ”Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella” pitäisi siis olla muodossa ”Miten elämme ja ajattelemme digitaalisella aikakaudella”. Somesäpinää ja wikioppimista seuratessa […]

Lue lisää

Kirjallisuuden, sekä kauno- että tietokirjallisuuden, lukemisesta ja sen muutoksesta 2000-luvun Suomessa ovat huolissaan monet tahot, esimerkiksi Kirjastoseura, äidinkielen opettajat ja Opetusministeriö. Pelkoa kannetaan siitä, että nimenomaan kirjojen (tekstikokonaisuus, jolla vähimmäismitta ja ISBN-tunnus) lukeminen on koko väestön kohdalla tasaisessa laskussa. Erityisesti lukuinnon pudotus näkyy “uusien ikäluokkien ja sukupolvien” (1990-luvulla ja myöhemmin syntyneet) elämäntavoissa ja harrastuksissa. Näin […]

Lue lisää

1

Kai Ekholm on yli 30 teosta julkaissut kirjailija, joka toimi pitkään Kansalliskirjaston johtajana. Hänet tunnetaan myös sensuurin ja sananvapauden tutkijana, jonka ilmaisu saattaa välillä olla jokseenkin ärhäkkää. Yrjö Repo on työskennellyt kirjojen jakelubisneksessä vuosikymmenet; hänen ominta alaansa ovat kirjojen kustantamista ja kauppaa sekä lukemista koskevat tilastot ja niiden analysointi. Kaksikko on tehnyt yhteistyötä ennenkin; kymmenkunta […]

Lue lisää

Niin kaunis kirja. Pieni, siro, käteen sopiva, sileä, sivut pehmeät. Ihania, pieniä tekstejä täynnä. Päällä pilvet, syvän iltaruskon kirkkaan ja tumman pinkiksi sävyttämät. Siru Kainulaisen esseeteos Elämäni kirjat herättää tunteet ja aistit heti kun sen kaivaa kuoresta esiin. Mikä lahja, odotettu ja toivottu. Tämä kirja osui kevääseen, jossa olen ollut surujen ja menetysten keskellä, ummikkona […]

Lue lisää

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti.

Lue lisää

Huonokin romaani pärjää pitkälle hyvällä aloituksella, mutta hyvänkin romaanin voi pilata keskinkertaisella lopetuksella. Loppuratkaisusta voi arvioida, onko kirjailija tähdännyt taiteelliseen sulkeumaan vai tyytynyt kaavamaiseen loppuselvittelyyn. Koska romaanista on muotoutunut synonyymi koko sanataiteelle, voi kertomuksista puhua romaanin mittaisina maailmoina, joihin lukija sulkeutuu vieraisiin henkilöhahmoihin tutustuakseen. Miten lukijaa autetaan sekä hyvästelemään että muistamaan näitä romaanin mittaisia maailmoja, […]

Lue lisää

Tarja-Liisa Luukkasen teos on enemmän kuin yhden kunnallisen kirjaston historiaa; se on paikallishistoriaa, lukemisen sosiaali- ja taloushistoriaa ja samalla sääty-yhteiskunnan historiaa ”from below”. Laajempi kirjallisen kulttuurin historia pääsee mukaan välähdyksinä silloin, kun Karstulassa tarjolla ollutta kirjallisuutta verrataan aikakauden muiden tunnettujen suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmiin. Karstulan kirjaston perustaminen ajoittui Krimin sodasta alkaneeseen, Suomen ruhtinaskunnan ensimmäiseen laajaan kirjastonperustamisaaltoon, […]

Lue lisää

Kirjastot ovat suomalaisten kohtaamispaikkoja. Yhteisöllisyys on nykyisin entistä suurempi osa niiden toimintaa. Viime vuosina on kannettu huolta muuttuvista lukutavoista ja perinteisen lukemisen vähenemisestä, kun sosiaalinen media on vallannut yhä enemmän alaa kilpailussa suomalaisten vapaa-ajan käytöstä. Sosiaalinen kirjasto -kirjan tekijät pohtivat, miten kirjastoa voitaisiin kehittää aiempaa yhteisöllisemmäksi tilaksi ja toiminnallisempien opetus- ja ohjausmenetelmien toteuttajaksi. He katsovat […]

Lue lisää

300-luvulla elänyt syyrialainen sofisti Libanios epäröi hetken lähtisikö elämäntarinassaan kuvailemaan sattumusta, jossa Fortunalla ei ehkä ollutkaan niin suurta merkitystä kuin hän oli ensin ajatellut. Kyse on siitä, että hän oli kadottanut kirjan: Thukydideen Historian. Libanioksesta se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kirja, vaan hänen Thukydideensä, ihana, kevyt kappale, johon hän oli tehnyt reunamerkintöjä ja joka […]

Lue lisää

Kirsti Kekki valottaa pitkän elämäntyönsä ja sen kartuttamien kokemusten kautta suomalaisten yleisten kirjastojen viime vuosikymmenen kehitystä. Kirjoittaja on toiminut muun muassa kulttuuriasiainneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä muissa kirjastoalan asiantuntijatehtävissä.  Teoksessaan Kekki on ottanut tehtäväkseen tarkastella kirjastojen ja valtion kirjastopolitiikan historiaa alkaen ensimmäisestä kirjastolaista ja päättyen hyvinvointiyhteiskunnan haasteisiin saakka. Takakansiteksti lupaa teoksen kertovan suomalaisen kirjastolaitoksen tarinan […]

Lue lisää