Tuntuu itsestään selvältä, että ääniradion aloittaminen houkutti opiskelijapiirejä juuri vahvan tiedotustutkimuksen opinahjon liepeillä. Ari Rannisto oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn aktiivi, joka oli mukana junailemassa toimilupaa ylioppilaskunnalle. Sellaisen se sai, mutta ääniradiota varten perustettiin osakeyhtiö. Innolla mukaan tuli monenlaista väkeä. Muodollisesti pätevimpiä lienee ollut yleisradiokokemusta omannut Ismo Nykänen, josta tuli ohjelmapäällikkö. Kirjassa Nykäsen ja Ranniston […]
FT Seija Aunila ja TM Jukka-Pekka Heiskanen ovat koonneet kirjaan suositun Yle Historian ”Äkkilähtöjä Historiaan” -sosiaalisen median tilien hauskimmat lehtileikkeet ja kuvat 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lisäksi kirjaan on liitetty tekstejä elämäntapaoppaista. Kirjoittajat kertovat, että teokseen on sisällytetty myös uusia leikkeitä sometilien seuraajien iloksi. 1800-luvun lopun sanomalehtiä väitöskirjassani pääaineistona käyttävänä olin kiinnostunut siitä, millaista aineistoa kirjaan oli […]
Yhdysvaltain kongressitalon valtaamisen ja internetin suhteet ovat puhututtaneet viime aikoina. On nähty, että sosiaalisen median vapailla foorumeilla viljellyt salaliittoteoriat ja väkivaltainen uho tulivat todeksi, kun demokratian pyhimpään hyökättiin. Valtaus oli kuin iso meemi – internet-ilmiö, joissa usein sekoitetaan tahallaan asioita, jotta ne herättäisivät huomiota ja niitä levitettäisiin. Median hallinnan historiassa on huomionarvoista, että siinä missä puhelimen tai radion sääntely alkoi melkein heti niiden käyttämän teknologian yleistyttyä, on internet ollut vailla sääntelyä jo vuosikymmeniä.
BBC:n suomenkielisen toimituksen ensimmäinen päällikkö – ja koko yksikön ensimmäinen työntekijä – Hillar Kallas aloitti Englannin yleisradioyhtiön palveluksessa 30.11.1939. Päivä oli sattumoisin talvisodan alkamispäivä. Yhtiön suomenkieliset, Suomeen suunnatut radiolähetykset alkoivat 18.3.1940 eli viisi päivää talvisodan päättymisen jälkeen. Tämän päivämäärän valinta ei enää ollut sattumaa; lähetystoiminnan käynnistymiseen vaikutti se, että Englannin valtiollisen yleisradioyhtiön johto – ja […]
Kuinka vallalle nauretaan on yleistajuinen tietokirja, jonka tavoitteena on koota yhteen suomalaisen poliittisen tv-satiirin historia sekä avata eri näkökulmista, mitä poliittinen televisiosatiiri on ja miten se on toiminut osana suomalaista julkista keskustelua. Kirjan tekijä Janne Zareff on poliittisten tv-sarjojen käsikirjoittaja, joka on tutkinut väitöskirjassaan journalismin ja huumorin suhdetta. Poliittinen tv-satiiri on aiheena niin monitahoinen ilmiö, […]
Formaattiohjelmat ovat useimmille television katsojille tuttu termi. Etenkin 2000-luvulla suuri osa uusista televisio-ohjelmista perustuu joko ulkomailta tuotuun ja Suomessa luotuun ja ulkomaille myytyyn formaattiin. Tätä kautta televisio-ohjelmista on tullut osa kulttuurista globalisaatiota, sillä ohjelmaformaattien kauppa maiden välillä on merkittävä osa televisioyhtiöiden taloutta. Heidi Keinosen Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu käsittelee kattavasti televisioformaattien historiaa ja niiden roolia […]
Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.
Lähikuvan vuoden toinen numero on julkaistu. Uudessa teemanumerossa käsitellään musiikkia suhteessa liikkuvaan kuvaan. Mielenkiintoiset artikkelit, katsaukset ja muut tekstit kertovat siitä, mitä tällä hetkellä Suomessa pidetään tässä suhteessa relevanttina tutkimuskohteena.
Julkisen palvelun yleisradiotoiminta (broadcasting) on ollut merkittävä osa eurooppalaista yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaa 1920-luvulta lähtien. ”Julkinen palvelu” voi tarkoittaa muutakin kuin yleisradiotoimintaa, mutta Paavo Oinosen Vain parasta kansalaisille keskittyy julkisrahoitteiseen sähköiseen yleisradioviestintään. Koska esitys on historiapainotteinen, tarkoittaa tämä pitkälle radio- ja televisiotoimintaa. Viimeisenä parina vuosikymmenenähän yleisradioyhtiöiden, kuten koko ”perinteisen” mediakentän, on täytynyt olla mukana myös internetissä. […]
Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti.
Tietosanomat
Huhtikuussa järjestetyn Kuviteltu avaruus. Tiedettä, politiikkaa ja kulttuurihistoriaa – seminaarin voi nyt katsoa tallenteina verkosta. Seminaarissa kuultiin vuonna 1969 lähetetyn Yleisradion Kuustudio-lähetyksen juontaneen uutispäällikkö Ralf Fribergin ja lähetyksen päätuottajana toimineen Yrjö Länsipuron haastattelu. Seminaari käsitteli avaruustematiikan merkitystä ja ilmentymistä tieteessä, politiikassa ja kulttuurissa. Kulttuurihistoriallista näkökulmaa täydensi astrobiologi Harry Lehdon puheenvuoro maapallon ulkopuolisen elämän etsimisestä.
Uusin lähikuva on ilmestynyt. Teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Lehti tarkastelee myös esim. median käsittämistä esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuutta ja vaikutusta kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitystä valtiopropagandassa, sekä populaarikulttuurin esitysten lumoa, toistoa ja kierrätystä.
Elokuussa 2018 perustettiin pohjoismaisten mediahistoriantutkijoiden yhdistys Nordic Media History Network (NOMEH) ry Helsingissä, ja se hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin marraskuussa 2018. NOMEH toimii Suomen Historiallisen Seuran yhtenä virallisena työryhmänä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. NOMEH on monitieteinen tutkimusverkosto, joka kokoaa yhteen mediahistoriasta kiinnostuneita tutkijoita ja edesauttaa tutkimusalan yhteistyötä. Maantieteellisesti verkosto kattaa koko pohjoisen alueen (pohjoismaat […]
Petäjäveden radio- ja puhelinmuseon nettisovelluksessa Menneisyyden aallot voi kuunnella virtuaalisten vanhojen radioiden avulla eri aikojen radiolähetyksiä. Museon rakentaman Menneisyyden aallot -palvelun verkkosovelluksen avulla eri aikakausien radio-ohjelmia voi kuunnella radion asemanvalitsijan nuppia pyörittämällä. Verkkopalvelun tekninen toteutus on Ossi Rantapuskaa, sisällön valinta ja asemointi Jan-Mikael Nurmelan ja se toteutettiin Museoviraston tuella. Radiot kuuluvat Menneisyyden aallot palvelussa. Petäjäveden […]
Viime syksynä julkaistu Suomen Kuvalehden satavuotishistoria on muhkea: normaalikirjaa isompi, sivuja lähes 500, kirjoittajia kaksi. Urakka on pantu puoliksi: Vesa Vares tarkastelee lehteä perustamisvuodesta 1916 vuoteen 1965, Sakari Siltala johdattelee lehden ja lukijan vuodesta 1966 aina nykypäivään asti. (Nykypäivä tarkoittaa tässä aivan äskettäistä lähimenneisyyttä – mukana on tapahtumia, jotka eivät ihan jokaiseen historiateokseen ole ehtineet, […]
Jukka Kortti on aiemmin perehtynyt 1960-luvun suomalaiseen mainoselokuvaan, kotimaisen television sosiaalihistoriaan ja tehnyt laajan Helsingin Ylioppilaslehden historian. Lisäksi hän on opettanut median historiaa monissa oppilaitoksissa, joten hänellä on hyvä tuntuma aiheeseen. Teos käsittelee keskeisiä median muotoja aina puheviestinnästä kirjoitettuun ja eri alustoille tallennettuun tekstiin sekä siirtymistä sähköisesti välitettyihin sisältöihin. Kaiken kaikkiaan Kortti kartoittaa, miten tämä […]
Harri Nykänen (s. 1953) kuuluu Suomen tunnetuimpiin rikostoimittajiin – ja nyttemmin maan luetuimpiin jännityskirjailijoihin. Tunnettuuden yhtenä tekijänä on tietenkin Raid. Nykäsen luoma rikollishahmo tappaa talossa ja puutarhassa jos riittävästi maksetaan, mutta heittäytyy mielellään heikomman puolelle jos pääsee itse valitsemaan. Muistelmakirjassaan myös Nykänen tunnustaa käyttäneensä likaisia keinoja puhtaiden asioiden puolesta – aseenaan kuitenkin vain painettu sana. […]
Arvostelu
Euroopassa vahvoiksi nousseet yleisradioyhtiöt olivat valtiollisesti säänneltyjä sivistyslaitoksia, jotka vaalivat korkeakulttuurista ohjelmapolitiikkaa. Kansan syvät rivit kaipasivat ajanvietettä, mutta yleisradioiden musiikkiosastot tarjoilivat vain taidemusiikin kaanonia. Purnauksen tulva kertoi, että yleisöille syntyi tarpeita, joihin tarjonta ei vastannut. Ääniradio kehittyi Yhdysvalloissa toisin ja siitä tuli kaupallisen radion mallimaa. Likipitäen kaikkialla radiosta muotoutui ketterä joukkoviestin, johon kohdistui paljon intressejä. […]
Kolmekymmentäluvun loppuun mennessä radioteknologia oli kehittynyttä, ja yleisradioyhtiöt lähettivät säännöllisesti ohjelmia laajeneville kuuntelijakunnille. Kun toinen maailmasota syttyi, oli luonnollista, että voimistuneesta radiosta tuli yksi keskeisimmistä propagandavälineistä. Suomessa Yleisradio pyrki vaikuttamaan omiin kansalaisiinsa, mutta lähetyksiä suunnattiin myös rajojen ylitse ja niitä tietenkin otettiin myös vastaan muualta. Radioaallot eivät pysähtyneet maan rajojen sisään. Radio sodissamme lähtee liikkeelle […]
Arvostelu
”Sähköiho” on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa ”kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä ”myyttejä” ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun.” Mediatodellisuutta on lähdetty purkamaan kolmen käsiteparin (kone/ihminen, syöte/palaute, globaali/lokaali) kautta. Nämä käsiteparit eivät tarjoa sinänsä mitään vallankumouksellista näkökulmaa – pikemminkin päinvastoin, mutta tarkoitus lieneekin ollut etsiä tuttujen […]