“Tämä ei ole romaani enkä minä ole kirjailija. Haluan vain laittaa paperille lyhyen kuvauksen elämästäni, ihmisistä, joiden kanssa olen tehnyt työtä ja kokenut elämäni vaikeimmat vuodet, sekä ennen kaikkea kertoa ystävistäni”. Allan Sihvola, 1996. Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään Elämäni polkuja) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu. Vaikka Sihvola […]

Lue lisää

Jyrki Koulumiehen (s. 1943) muistelmat alkavat tavanomaiseen tapaan: lapsuusmuistoja edeltää katsaus suvun historiaan. Muistelijan mukaan Schulmanit olivat ”aito köyhtynyt aatelissuku”, nimen suomensi Jyrkin lääkäri-isä Rolf. Perhe asui keskiluokkaisessa Töölössä, lapset menivät SYK:iin eli Suomalaiseen Yhteiskouluun ja harrastivat innokkaasti sekä urheilua että kulttuuria. Vilkkaan pojan mieleen on jäänyt, miten Jorma Huttunen kävi oopperan koululaisnäytännössä Mozartin sävelten […]

Lue lisää

Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Lue lisää

Naisten osuus kulttuurin, yhteiskunnan ja tieteen eri aloilla on ollut näennäisen marginaalinen. Vähitellen – kovin hitaasti kuitenkin – eri suunnilta on noussut esiin tietoja, jotka murtavat tätä piintynyttä käsitystä. Aiheesta on julkaistu suomeksikin myös monia kirjoja, joissa naisten merkitys pääsee uuteen valoon. Jo vuonna 1994 musiikkitieteen ja etnomusikologian professori Pirkko Moisala ja lehtori Riitta Valkeila […]

Lue lisää

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Kalervo Kummola tuli tunnetuksi jääkiekkovaikuttajana ensin Turussa ja pian koko maassa. Hän oli keskeisesti mukana, kun jääkiekon SM-liiga perustettiin ja toiminta käynnistettiin 1970-luvulla. Siitä alkoi myös suomalaisen ammattilaisurheilun vakiintuminen ja organisoituminen. Kummola toimi kauan SM-liigan toimitusjohtajana ja Suomen jääkiekkoliiton hallituksessa, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Kansainvälisen jääkiekkoliiton luottamustehtävissä hän on ollut pitkään, viimeisimpänä liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä […]

Lue lisää

Useimmilla ihmisillä on ainakin joskus ollut äitiä ikävä. Äiti, äidin kuolema ja menetetyn äidin kaipaus ovat pääosassa emerituspiispa Eero Huovisen (s. 1944) viime tammikuussa julkaistussa kirjassa Äitiä ikävä (WSOY). Huovisen ikävöimä äiti oli hammaslääkäri Aili Anna-Liisa Huovinen, omaa sukua Virta, joka kuoli vuonna 1954 vain 34-vuotiaana. Eero Huovinen, Aili ja Lauri Huovisen esikoinen, oli tuolloin […]

Lue lisää

Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]

Lue lisää

En ole kovin kiinnostunut kaloista. En ongi enkä kalasta. Jonkin verran syön kalaa ja teen silloin tällöin kalaruokaa. Ankeriasta en ole koskaan syönyt, enkä muutoinkaan tiedä ankeriaasta muuta kuin sen, että se liittyy jotenkin Sargassomereen. Mikä tai missä Sargassomeri on, en ole ottanut selvää. Ankeriaat eivät ylipäätään ole koskaan kiinnostaneet minua tuon taivaallista. Narratiivinen tietokirja […]

Lue lisää

    Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]

Lue lisää

Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]

Lue lisää

Stephen King (s.1947) kirjoittaa teoksensa puhekieliseen ja keskustelevaan sävyyn, jonka suomentaja Ilkka Rekiaro on vanginnut alkuperäisestä On Writing: A Memoir of the Craftista (Scribner, 2000) onnistuneesti käännökseensä. Kirjan ensimmäisen, elämäkerrallisemman osan, King on nimennyt ”Ansioluetteloksi” ja jälkimmäisen ”Kirjoittamisesta”. Osat ovat mitaltaan hyvässä tasapainossa. Kirjan ulkoasu on siisti. Siitä uupuvat muistelmateoksille tyypilliset valokuvakollaasit lapsuudesta, opiskeluajoilta, perheestä […]

Lue lisää

Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]

Lue lisää

Seppo Tiitinen seurasi lähes neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiesurallaan yhteiskunnallista ja kansainvälistä kehitystä politiikan aitiopaikoilta suojelupoliisin päällikkönä (1978–1990) ja eduskunnan pääsihteerinä (1990–2015). Jo uransa aikana Tiitinen tuli tunnetuksi letkeänä keskustelijana, mutta myös eräänlaisena yhteiskunnallisena unilukkarina, jonka sanalla oli oma merkittävä painoarvonsa maamme eri käänteissä. Ei siis mikään ihme, että Tiitisen muistelmien toivottiin raottavan salaisuuksien verhoa ja […]

Lue lisää

Historiallisen Aikakauskirjan Vuoden 1918 muistot ja vaikutushistoria -teemanumero on ilmestynyt. Numerossa avataan vuodesta 1918 tehtyä tutkimusta ja tarjotaan uudenlaisia näkökulmia sisällissodasta käytyyn keskusteluun. Lisäksi FM Virva Liskin arvio jatkaa keskustelua Marjo Liukkosen huomiota herättäneestä Hennalan naismurhat 1918 -teoksesta. Liskin arvio lähdeviitteillä varustettuna löytyy Historiallisen Aikakauskirjan kotisivuilta. Päätoimittaja Anu Lahtinen kirjoittaa: ”Vuoden mediakeskusteluista äänekkäin on hiukan […]

Lue lisää

7

Vauhdikas, valoisa ja viihdyttävä. Sellainen on kolmella sanalla kuvailtuna Alexander Stubbin muistelmateos. Elämäkerraksi sitä ei oikein voi sanoa, eihän päähenkilö ole täyttänyt vielä viittäkymmentäkään. Silti hänen uransa on ainutlaatuinen: Stubb lienee Suomen poliittisen historian kansainvälisin europarlamentaarikko, ministeri ja pääministeri. Tätä nykyä hän on lähes kadonnut julkisuudesta ja toimii Euroopan investointipankissa Luxemburgissa – paikka vapautui, kun […]

Lue lisää

Hitler-Jugendin johtajan Baldur von Schirachin vaimon Henrietten muistelmat ovat erikoista luettavaa. 1950-luvulla kirjoitetussa teoksessa kertoja elää pikemminkin menneen loistossa kuin silloisessa kurjuudessa. Saksalaisten kohtaloita ja kärsimyksiä ei toki piiloteta tai silotella, vaan ne asetetaan rinnan muiden kärsimyksien kanssa – mikä sopi hyvin silloiseen saksalaiseen poliittiseen ilmapiriin, jossa ainakin joidenkuiden ajatuksissa Saksa oli Hitlerin uhri numero […]

Lue lisää

Ruotsalaissyntyinen, sittemmin Yhdysvaltoihin kotiutunut kitarasankari Yngwie Johan Malmsteen (alkujaan Lars John Yngve Lannerbäck, s. 1963) oli 1980-luvulla iso tähti myös Suomessa. Grunge teki Malmsteenin edustamasta melodisesta hevirockista epämuodikasta 1990-luvun alussa. Huikeasta soittotekniikastaan ja klassiseen musiikkiin nojaavasta soittotyylistään ensi sijassa tunnettu Malmsteen on jatkanut itsepintaisesti omalla tyylillään, julkaissut tasaiseen tahtiin levyjä epäilemättä alati pienenevälle yleisölle sekä […]

Lue lisää

Mikko Paatero puolustaa teoksessaan käsitystä ”kovasta” turvallisuudesta (engl. security) väljemmän ”pehmeän” turvallisuuden (engl. safety) ytimenä (s. 15 ja 270). Paatero on pettynyt Valtioneuvoston 19.5.2016 valmistuneeseen selontekoon sisäisestä turvallisuudesta. Selontekoa on valmisteluvaiheessa pehmennetty ja pyöristetty, eikä enää ole toivoa poliisin kaipaamista priorisoinneista ”ennen seuraavaa suomalaista massamurhaa, joka voi tapahtua minä päivänä tahansa.” (s. 19). Paatero ei […]

Lue lisää

Veret seis – mistä kaikki alkoi Kirja alkaa kevään 1991 eduskuntavaaleista, joissa SDP menetti kahdeksan,  kokoomus peräti 13 kansanedustajan paikkaa ja keskusta sai sen kuuluisan veret seisauttaneen vaalivoiton. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat nopeasti halustaan jäädä oppositioon, kokoomuksesta tuli Esko Ahon hallituksen toinen päähallituspuolue. Viinanen päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tammikuun alusta 1993. Vuodet 1991 ja 1992 käsitelläänkin lyhyesti […]

Lue lisää