Tommi Uschanovin kirjoittajaprofiili on moninainen, peloton ja tuottelias. Hänen tekstejään on yleisesti ottaen kiinnostavaa ja nautinnollista lukea, eikä käsillä oleva tuotos tee tähän poikkeusta. Kirja tarkastelee musiikin käyttösyiden ja -yhteyksien valtavaa kirjoa yhdistellen edeltävien kirjoittajien näkemyksiä, omaa musiikinkäyttäjäkokemusta ja suoranaista anekdoottivyöryä. Tekijän taitavuudesta kertoo, että elementit on pystytty pääosin pitämään tasapainossa ja teksti niin sanotusti […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Antti-Ville Kärjän artikkelikokoelma jakaantuu kuuteen lukuun. Luku yksi on luonteeltaan johdantoluku, jossa tekijä asemoi tutkimustaan eri kentille. Sitä seuraa neljä tapaustutkimusta. Ensimmäisessä paneudutaan Suomen taidemusiikin historiaan ja Edward Saidin hengessä siinä havaittuun musiikilliseen orientalismiin. Toinen tapaustutkimus analysoi ”mustan musiikin” suomalaisia historioita ja historioitsijoita. Kolmas tapaus ikään kuin jatkaa edellisen luvun teemaa, kun tarkasteluun otetaan erityisesti […]

Lue lisää

Musiikkiarkiston PDF-kirjana julkaisema Erkki Pällin ”Scandian tarina” kertoo Scandia-Musiikista, jota voidaan pitää maamme ensimmäisenä independent-levy-yhtiönä. Scandia kilpaili menestyksellisesti hittilistoilla maamme suurimman levy-yhtiön Musiiki-Fazerin kanssa. Yhtiön artisteja olivat esimerkiksi Laila Kinnunen, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola, Reijo Taipale, Eino Grön, Danny, Kirka ja Tapani Kansa sekä Olavi Virta ja Georg Malmstén. Kansainvälisen tason sovituksista vastasivat muun muassa Jaakko Salo ja Esko Linnavalli.

Lue lisää

Ensivaikutelma Kauko Röyhkän (os. Jukka-Pekka Välimaa, s. 1959) ja syksyllä 2019 pokkaripainoksena julkaistun Olli Lindholmin (s. 1964) elämäkertakirjojen ympärillä on nostalgia. Kuinka ihanan 1900-lukulaista! Kokeneet miehet muistelevat ja yleisön tehtävänä on ottaa vakavasti sutkautukset ”tytöistä”, takahuoneista, oletetusta promiskuiteetista ja holtittomasta alkoholinkäytöstä. Yhteista tematiikkaa jatkaa nykyhetkessä jo romanttisen vanhanaikaiselta kuulostavan suhteen käsittely 1970-luvun lopun punk-liikkeeseen. Lindholmilla […]

Lue lisää

Kalevala elävänä tai kuolleena –projekti näkyy ja kuuluu Tavastialla 20.-21.2019 kun vasta ilmestyneen Kalevala elävänä tai kuolleena –levyn artistit nousevat lavalle. Levyllä artistit, kuten Paleface, Ismo Alanko ja Mara Balls, joilla ei ole ollut aikaisempaa suoraa yhteyttä kansanrunouteen, yhdistelevät kansanrunoutta omaan musiikilliseen tyyliinsä. Kalevala elävänä tai kuolleena -levyllä äänen saavat niin Kalevalan Aino kuin esimerkiksi […]

Lue lisää

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Artie Music -levy-yhtiön tuottama, kahdeksanteen osaansa edennyt Suomalainen elokuvamusiikki -levysarja tuo yleisön saataville tunnettuja ja harvinaisia suomalaisen elokuvamusiikin gramofonilevytyksiä aina äänielokuvan alkuhämäristä saakka.

Lue lisää

Lähikuvan vuoden toinen numero on julkaistu. Uudessa teemanumerossa käsitellään musiikkia suhteessa liikkuvaan kuvaan. Mielenkiintoiset artikkelit, katsaukset ja muut tekstit kertovat siitä, mitä tällä hetkellä Suomessa pidetään tässä suhteessa relevanttina tutkimuskohteena.

Lue lisää

Riston Valinta on Ylen Radio 1:ssä viikoittain lähetettävä klassisen musiikin ohjelma, jonka kuulija saa tottua yllättäviinkin yhdistelmiin. Musiikki sinänsä on laadukasta, mutta sen kyytipoikana toimittaja Risto Nordell tarjoilee juttuja sienestyksestä, kalastuksesta tai purjehduksesta – siis aiheista, joita ei yleensä ole totuttu liittämään klassiseen musiikkiin – tai omista matkoistaan milloin mihinkin Euroopan kolkkaan, useimmiten Italiaan. Sama […]

Lue lisää

Raija Lampilan laatima henkilökuva Ralf Gothónista (s. 1946), pianotaiteilijasta ja musiikin monitoimimiehestä, on sekä laajuudeltaan että sisällöltään runsas ja rehevä. Kirjoittaja tuntee kohteensa jo 1970-luvulta alkaen, jolloin he opiskeluaikanaan tapasivat ensimmäisiä kertoja Sibelius-Akatemiassa. Alkusanoissaan kirjoittaja kertoo, että teoksen pääteemana on itse musiikki, sekä Ralf Gothónin ajatukset pianotaiteesta, liedistä, kamarimusiikista, orkesterinjohtamisesta, säveltämisestä ja musiikin opettamisesta. Kirjan […]

Lue lisää

Arvostelu

Karita Mattila: Korkealta ja kovaa -teoksen nimi voisi kuvauskohteensa mielestä olla yhtä hyvin ”Minä eilen, tänään” tai ”33 ammattilaulajan vuotta” tai ”Sukellusreissu menneisiin vuosiin ja kaikenkarvaisiin tapahtumiin”. Mikä tahansa noista otsikoista sopisikin kirjalle nimeksi, jos kyseessä olisi muistelmateos tai omaelämäkerta. Kirja ei kuitenkaan ole kumpikaan, eikä se ole myöskään ulkopuolisen henkilön kirjoittama johdonmukainen elämäkerta, vaan […]

Lue lisää

Édith Piaf: Hymni rakkaudelle on yksi niistä lukuisista teoksista, joita Jean-Dominique Brierre on kirjoittanut ranskalaisesta populaarimusiikista ja -muusikoista. Kirja on kiehtovaa, melkein hengästyttävää luettavaa. Brierre tuntuu monesti osuvan naulan kantaan etsiessään Piafin elämän ja chansonien sanojen yhtymäkohtia. En kuitenkaan sanoisi kirjaa tieteelliseksi elämäkerraksi, sillä se jättää laulajattaren elämän ja uran kokonaiskuvan hahmottamisen lukijalle. Myös perustellut […]

Lue lisää

Poikolainen paikantaa oman tutkimuksensa fanitutkimuksen nuorehkoon traditioon, ja tutkimus onkin Suomessa uraauurtava teos faniuden historiallisen näkökulman tarkastelussa. Tutkimuksen pääasiallinen lähdemateriaali muodostuu tutkimusajankohtana ilmestyneistä musiikkilehdistä ja muistitietoaineistosta, joka on osaksi kerätty nimenomaan tätä tutkimusta varten. Poikolainen käsittelee kiitettävästi muistitietoaineiston käytön erityispiirteitä, mutta olisin kaivannut lisäksi myös joitain tietoja muistitietokirjoittajista. Tutkija toteaa seuloneensa neljän eri muistitietokeruun yhteensä […]

Lue lisää

Hannu Nybergin kirja on persoonallisesti kerrottu katsaus Olavi Virran elämään ja ennen kaikkea hänen laajan levytuotantoonsa. Se on mukavasti kirjoitettu, vaikka varsin sekavasti koostettu. Asioita esitetään satunnaisesti etenevässä järjestyksessä, jossa keskeistä tuntuu olevan vain se mikä asia tuli kirjoittajalle missäkin yhteydessä mieleen. Hänen tietonsa Virrasta ja tähän liittyvästä muusta populaarikulttuurista ovat joka tapauksessa valtavat. Kirjaa […]

Lue lisää

Euroopassa vahvoiksi nousseet yleisradioyhtiöt olivat valtiollisesti säänneltyjä sivistyslaitoksia, jotka vaalivat korkeakulttuurista ohjelmapolitiikkaa. Kansan syvät rivit kaipasivat ajanvietettä, mutta yleisradioiden musiikkiosastot tarjoilivat vain taidemusiikin kaanonia. Purnauksen tulva kertoi, että yleisöille syntyi tarpeita, joihin tarjonta ei vastannut. Ääniradio kehittyi Yhdysvalloissa toisin ja siitä tuli kaupallisen radion mallimaa. Likipitäen kaikkialla radiosta muotoutui ketterä joukkoviestin, johon kohdistui paljon intressejä. […]

Lue lisää

Arvostelu

Juha Henriksson tuntee hyvin käsittelemänsä aiheen, sillä hän on aikaisemmin kirjoittanut tietokirjat Toivo Kärjestä, Erik Lindströmistä ja Rauno Lehtisestä. Tämä teos jatkaa näiden aikaisempien kirjojen esitystapaa. Henkilöiden elämänvaiheet ovat vain tausta ja etupäässä tarkastelun kohteena on musiikki ja sen analysointi. Sävellysten analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa myös heikommin musiikin teoriaa tunteville lukijoille, joten kirjaa ei ole […]

Lue lisää