Viime vuosien aikana sekä historioitsijat että toimittajat ovat kirjoittaneet Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita koskevia teoksia. Jokainen lukemani kirja on pannut miettimään Ukrainan kohtaloa sekä Putinin ajatusmaailmaa, mielenliikkeitä ja toimintaa. Kirjat ovat myös saaneet ihmettelemään mieletöntä vallan ja rahan himoa sekä häikäilemätöntä ja julkeaa pyrkimystä valtaan Ukrainan ja Venäjän lisäksi muuallakin maailmassa. Tähän mennessä pysäyttävin […]
Kansanperinteeseen erikoistuneen tietokirjailija Marjut Hjeltin kirjaansa Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa kokoamissa kertomuksissa lukija pääsee tutustumaan myyttisen jäniksen merkillisiin seikkailuihin neljällä mantereella. Jänistä koskevat myytit ja tarinat ovat esimerkkejä ihmiskunnan rikkaasta suullisesta kansanperinteestä. Tietokirja tekee ansiokkaasti näkyväksi jäniskertomusten runsauden. Tutuiksi tulevat niin ihmisiä auttavat jänikset kuin myös tarinoiden nokkelat ja kujeilevat jänishahmot. Jäniksen rooli ei […]
Piispa Henrikin surmasta on monta kertomusta. Varhaisin, 1200-luvun lopulla latinaksi kirjoitettu Pyhän Henrikin legenda ei mainitse tappajaa nimeltä. Legenda oli Turun piispan tilaama ja liittyi marttyyripiispa Henrikin kirkolliseen kunnioittamiseen. Teksti oli tunnettu koko Ruotsin valtakunnan kirkoissa sekä jonkun verran laajemmaltikin Euroopassa. Tiedot piispa Henrikin kuolemaan liittyvistä tapahtumista on kuvattu myös Nousiaisten kirkkoon sijoitettuun piispa Henrikin […]
Mari Mannisen nimi on tullut tutuksi Helsingin Sanomien monista erinomaisista Kiina-artikkeleista. Asuessaan Pekingissä vuodesta 2013 Manninen havahtui omiin ja muiden suomalaisten vääriin mielikuviin, jotka hän ryhmitteli 33 myytiksi 15 lukuun teoksessaan Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Melkein joka luvun lopussa on lukusuositus tai muuta opastusta syvällisempään perehtymiseen. Jostain syystä neljä lyhyintä lukua […]
Ympäristömytologia on Seppo Knuutilan ja Ulla Pielan toimittama Kalevalaseuran vuosikirja, jonka sisältämät artikkelit muodostavat ilahduttavan monipuolinen katsauksen aiheeseen. Kirja osallistuu keskusteluihin, joita perinteentutkimuksessa on viime vuosikymmeninä käyty ihmisen ja ympäristön suhteesta. Tilallinen käänne, ja sitä sivuava kiinnostus ihmisen ja luonnon suhteen maailmankuvallisiin merkityksiin, on nostanut sekä ympäristöt että niihin liittyvät ei-inhimilliset agentit kulttuurintutkimuksen keskiöön kansainvälisissä […]
Marjut Hjelt tunnetaan kirjoistaan, jotka on suunnattu lapsille tai lapsenmielisille mutta jotka sisältävät syvällistä tietoa supranormaalista maailmasta, joka on ympärillämme mutta jonka me vain satunnaisesti kohtaamme. Nyt käsissämme on hänen seitsemäs teoksensa. Hjeltin viehtymys yliluonnollisiin olentoihin ja tieto niistä ovat perua hänen opinnoistaan folkloristiikan ja uskontotieteen alalla ja työskentelystään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Eipä siis […]
Monenkirjavat merenelävät Tarttuessaan Merihirviöt-kirjaan lukija tajuaa heti, että teos on monipuolisen työryhmän ja asiantuntevien taustavoimien yhteistyön tulos, jossa Otto Latvalla on tekstin kirjoittajana tärkeä osuus. Latva on filosofian tohtori, joka väitöskirjassaan The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s (2019) paneutuu hirviöinä pidettyjen jättiläiskalmarien ja ihmisten väliseen suhteeseen länsimaisessa kulttuurissa. […]
Bjarmit olivat yleisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen kansa, jonka tarunhohtoinen Bjarmia eli Bjarmien maa, sijaitsi pohjoisessa, Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Tämä rikas kansa kävi kauppaa Venäjän suurten jokien varrella 800-luvulta 1200-luvulle. Bjarmeista ovat kertoneet monet englantilaiset, norjalaiset, tanskalaiset, saksalaiset, arabialaiset ja venäläiset kronikoitsijat, matkakirjailijat, maantieteilijät, runoilijat ja saagakirjailijat. Ensimmäisen kerran bjarmeista kertoo norjalainen Ottar 800-luvun lopulla […]