Suomen hakeutuminen Natoon on johdonmukainen ja oikeutettu seuraus Venäjän Ukrainaa kohtaan suuntaamista brutaaleista sotatoimista. Jonain päivänä Ukrainan sota ohi, presidentti Putinkin hallitsee vain aikansa. Suomen ja Venäjän välille ehti muodostua ennen sotaa tiiviit taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Natoon turvaamme, mutta Paasikivenkin opit kannattaa pitää mielessä.

Lue lisää

Raimo Pesosen Nato hampaankolossa on Suomen Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvan kirjailijan esseemäinen pamfletti, joka on uusin täydennys suomalaiseen Nato-keskusteluun. Pesosen teos on tyyliltään huomattavan erilainen verrattuna esimerkiksi Markku Salomaan Puhutaan Natosta -teokseen. Jos Salomaa keskittyi käsittelemään Natoa ja Suomen Nato-jäsenyyttä käymällä jopa luettelomaisesti läpi organisaatiota sekä Nato-jäsenyyden piirteitä, tarttuu Pesonen itse suomalaiseen Nato-keskusteluun ja toisaalta nostaa […]

Lue lisää

Krimin liittäminen Venäjään ja Itä-Ukrainan kriisi ovat aktivoineet Euroopan turvallisuuskeskustelua toden teolla, ja myös Suomessa asia on saanut osakseen huomiota. Yhtenä piirteenä tästä on useiden Natoa sivuavien teosten julkaiseminen. Markku Salomaan teos Puhutaan Natosta on sopiva lisä kirjallisuuden voimin käytävään keskusteluun. Se on yhdistelmä niin tutkimusta kuin perustietojen luettelemista, ja antaa sellaisenaan sisältöä Nato-keskustelun argumentteihin. […]

Lue lisää

Vuonna 2014 on Suomen lähiympäristö joutunut uuteen tilanteeseen, kun Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Ukrainan kriisin myötä ja Venäjän katsotaan osallistuneen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti Ukrainan levottomuuksien ylläpitoon. Ukrainan kriisi osuu tilanteeseen, jossa Suomen talouden menestymismahdollisuudet ovat kireät ja jossa pitäisi miettiä puolustuspoliittisia suuntaviivoja, joilla mennään pitkälle tulevaisuuteen. Kaiken kaikkiaan aika on sellainen, joka […]

Lue lisää