Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kuvaa suomalaisnaisten tarinoita Neuvosto-Karjalassa kirjassaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Tutkimuksessa kuvataan punaisten hätäistä pakenemista Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheilla, sekä heidän elämää ja kohtaloita 1920- ja 1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa.

Lue lisää

“Tämä ei ole romaani enkä minä ole kirjailija. Haluan vain laittaa paperille lyhyen kuvauksen elämästäni, ihmisistä, joiden kanssa olen tehnyt työtä ja kokenut elämäni vaikeimmat vuodet, sekä ennen kaikkea kertoa ystävistäni”. Allan Sihvola, 1996. Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään Elämäni polkuja) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu. Vaikka Sihvola […]

Lue lisää

Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.

Lue lisää

2

Pekka Vaara julkaisi 2018 kirjan Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan. Viime vuonna kertomus sai jatkoa teoksessa Viena 1919-1922 – kun neuvostovalta tuli Karjalaan. Vuoden 1918 päättyessä maailmansota oli ohi, mutta itäisessä Euroopassa se jatkui Venäjän sisällis- ja interventiosotana vielä vuosia, ja tämän konfliktin osa olivat myös meillä heimosotina tunnetut taistelut. Vienankarjalainen näkökulma Heimosodista […]

Lue lisää

Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.

Lue lisää

Viimeistään Antti Tuurin romaani Ikitie (Otava 2011) ja siitä tehty samanniminen elokuva vuodelta 2017 toivat Karjalan suomalaisten kohtalon kaikkien suomalaisten ulottuville. Tokihan sotien välisestä Venäjän Karjalasta on runsaastikin tutkimustietoa ja kaunokirjallista kerrontaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin jäänyt verraten ylimalkaiseksi tiedoksi ilman syventävää käsittelyä. Nyt tätä kokonaisuuden puutetta on paikannut Ossi Kamppisen perinpohjainen tutkimus Neuvosto-Karjalan suomalaisten […]

Lue lisää

Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]

Lue lisää

2

Sisällissodan jälkeen ja 1920–1930-luvuilla Neuvostoliittoon muutti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomalaissyntyisiä henkilöitä. Osa pakeni valkoisten kostoa, osa etsi parempaa elämää ja halusi lähteä rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Monet kokivat karun lopun Stalinin vainoissa ja etnisissä puhdistuksissa. Pakolaisten ja siirtolaisten lisäksi uhreiksi joutuivat myös muu venäläinen suomalaisväestö sekä inkeriläiset. Miten löytää tietoa heistä? Aina ei ole tarpeen matkustaa […]

Lue lisää

Vuoden 2017 julkaisuista valitsin sattumanvaraisesti tarkasteluun kolme toisistaan melko kaukana olevaa teosta. Ismo Söderlingin teos käsittelee nimensä mukaisesti pesäpallon juurtumista suomalaisten siirtolaisvirtojen mukana uusiin kohdemaihin. Vieno Zlobinan henkilökohtaisia muistelmia ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä teos palaa Neuvosto-Karjalan Säde-kommuunan traagiseen historiaan 1920- ja 30-luvuilla. Tytti-Maaria Laineen tutkielma puolestaan selvittää Turussa opiskeleville ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatun Polku-projektin antia eräänlaisen […]

Lue lisää