Historia ei sellaisenaan laukaise konflikteja mutta on kylläkin käytettävissä pönkittämään niitä. Etelä-Venäjä on keskiajalta lähtein ollut klaanien, pikkuruhtinaiden ja nousuhakuisten yhtenäisvaltioiden taistelutanner, jolla myös historiapolitiikkaa on käytetty taistelun voimavarana. Historiankirjoittajat ovat Ukrainassa ja Venäjällä auliisti ottaneet poliittisen roolin ja sen avulla raivanneet menneisyydestä tulevaisuuden lähtökohtia. 2000-luvun itä- ja etelä-Venäjällä erityisiä valtiollisia kollektiivisen muistin instituutteja on valjastettu käyttämään historiaa uusnationalististen skenaarioiden levittämiseen. Historian totuudellinen käyttö edellyttää kuitenkin historiatiedon luonteen mukaista dialogista kerrontaa.
Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kuvaa suomalaisnaisten tarinoita Neuvosto-Karjalassa kirjassaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Tutkimuksessa kuvataan punaisten hätäistä pakenemista Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheilla, sekä heidän elämää ja kohtaloita 1920- ja 1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa.