Viimeistään Antti Tuurin romaani Ikitie (Otava 2011) ja siitä tehty samanniminen elokuva vuodelta 2017 toivat Karjalan suomalaisten kohtalon kaikkien suomalaisten ulottuville. Tokihan sotien välisestä Venäjän Karjalasta on runsaastikin tutkimustietoa ja kaunokirjallista kerrontaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin jäänyt verraten ylimalkaiseksi tiedoksi ilman syventävää käsittelyä. Nyt tätä kokonaisuuden puutetta on paikannut Ossi Kamppisen perinpohjainen tutkimus Neuvosto-Karjalan suomalaisten […]

Lue lisää

Kirjan nimi on mukaelma John Steinbeckin romaanista Hiiriä ja ihmisiä. Esipuheessa taaksepäin katsomista perustellaan sillä, ettei ilman historiaa ja sen ymmärtämistä ole tulevaisuuttakaan. Nykyinen Wärtsilä on jotakin aivan muuta kuin 50 vuoden takainen yhtiö. ”Vanhalla” Wärtsilällä oli toimipisteitä hajallaan ympäri maata. Laivanrakennuksen kotipesät olivat Helsingissä Hietalahden telakka, sekä Turussa Aurajoen rannalla toiminut keskittymä, jonka muodostivat […]

Lue lisää

Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]

Lue lisää

2

Leena Sharman teos alkaa kuvauksella siitä, kuinka puna-armeijan kuoro ja neuvostoliittolainen kulttuurivaltuuskunta saapuivat Helsinkiin tammikuussa 1945, Suomi–Neuvostoliitto-seura perustettiin syksyllä 1944 sekä siitä, kuinka sodanaikainen viholliskuvasto ja propagandatuotanto kääntyivät Suomessa nopeasti uusille urille syksyn 1944 välirauhan solmimisen jälkeen. Vajaa puolet kirjasta keskittyy ensimmäiseen vuosikymmeneen sodan päättymisen jälkeen. Tässä osiossa on selkeästi panostettu Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisten […]

Lue lisää

Kun Svetlana Aleksijevits (s. 1948) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015, hän oli meillä tuiki tuntematon. Kuitenkin suomennoksiakin oli ilmestynyt jo kaksi, nimittäin Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985) ja Tsernobylista nousee rukous (2000). Kirjojen nimet kertovat olennaisen niiden sisällöstä. Myös romaanin Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (ven. Vremja ´Second-hand´. Konets krasnogo tseloveka, 2013) […]

Lue lisää

Antti Tuurin Ikitie-romaaniin perustuva palkittu elokuva on viime aikoina tehnyt suomalaisten Neuvostoliiton-siirtolaisuutta tutuksi suurelle yleisölle. Kirjan ja elokuvan ohella vastaavia teemoja on käsitelty useissa romaaneissa ja tietoteoksissa. Teuvo Peltoniemi on perehtynyt suomalaisten eri puolille maailmaa perustamiin utopiayhteisöihin klassikkoteoksessaan Kohti parempaa maailmaa (1985), jossa hän käy läpi suomalaissiirtokuntia Australiasta Matti Kurikan Sointulan kautta Neuvosto-Karjalaan ja Brasiliaan. […]

Lue lisää

Arvo Tuominen on toimittaja ja dokumenttiohjaaja, joka on elokuvissaan liikkunut erityisesti Venäjän Karjalassa. Venäjällä ollaan myös hänen hiljattain ilmestyneessä kirjassaan, jonka nimi, Sankarikaupunki Pietari, saattaa ensi kuulemalta johtaa harhaan. Kyse ei nimittäin ole sankarikaupungista siinä mielessä kuin Oktjabrskaja-hotellin katolla loistavassa valomainoksessa (se muistuttaa Leningradin piirityksestä vuosina 1941–1943), vaan tarinan sankari on itse kaupunki, tuo suuruudenhullun […]

Lue lisää

Neuvostoliittoon kansalaissodan 1918 jälkeen paenneiden suomalaisten punaupseerien kohtalot ovat kiinnostaneet tutkija Markku Salomaata pitkään. Väitöskirja Punaupseerit ilmestyi nimittäin jo vuonna 1992. Sen jälkeen Salomaa siirtyi lähemmäksi nykyaikaa Venäjää ja Natoa käsittelevillä tietokirjoilla. Vuonna 2015 hänen ja tutkija-toimittaja Aimo Ruususen yhteistyönä ilmestyi mielenkiintoinen ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Voittamisen taito, jossa keskushenkilönä on tappioitta taistellut legendaarinen, […]

Lue lisää

Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Agoran mukaan Venäjällä on kymmenen viime vuoden aikana ilmennyt yli 100 oikeusjuttua, joissa on nostettu syyte historian tulkintoihin liittyvissä tapauksissa. Useimmat syytteet ovat koskeneet 1900-luvun historiaan liittyviä tulkintoja – erityisesti toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton osuutta siihen. Historian vääristä tulkinnoista voi Venäjällä seurata hallinnollisia rangaistuksia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja tai vankeutta. Oikeusistuimet voivat […]

Lue lisää

Venäjän tapahtumia seuraava nykyisin Latviassa ilmestyvä verkkojulkaisu Medusa juhlisti eilistä “Kosmonauttien päivää” julkaisemalla Neuvostoliiton aikaisia avaruusaiheisia piirroksia Krokodil lehdestä. Kosmonauttien päivää juhlitaan lähinnä Venäjällä ja joissakin entisissä itäblokin maissa  ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon kunniaksi huhtikuun 12. päivä. Juri Gagarinin kierisi maan ensimmäisenä ihmisenä Vostok avaruusaluksella 12.4.1961. Gagarinin matka kesti tunnin ja 48 minuuttia.       Lisää kuvia […]

Lue lisää

Hannu Takala on filosofian tohtori, joka työskentelee Lahden museoiden tutkimuspäällikkönä. Hän on lähtenyt selvittämään, mitä tapahtui Suomen luovuttamalle alueelle jääneelle sota- ja siviilimateriaalille talvisodan jälkeen. Hän on saanut mahdollisuuden käydä läpi niin Pietarin Etnografisen museon kuin Eremitaasinkin arkistot ja hakea niiden kautta tietoja niistä arvotavaroista, jotka Neuvostoliitto otti haltuunsa miehittämiltään Suomen alueilta, lähinnä Karjalankannakselta, mutta […]

Lue lisää

1

Amerikansuomalaisten niin sanotun ”Karjala-kuumeen” tutkimuksen yhteydessä nousee usein esiin kysymys lähtijöiden motivoitumisen luonteesta. Tai paremminkin siitä, mikä motivoi lähtijöitä niin voimakkaasti, että lähtöä tehtiin jopa perhekunnittain ja jopa kerääntynyt omaisuus kokonaisuudessaan realisoiden, ”valmiista elämästä” kohti suurta tuntematonta loikaten. Takaisinhan palattiin usein tyhjin taskuin, jos edes palattiin. Veli-Matti Lahden tarjoama taustaselitys on pitkälti sama kuin Karjala-tutkimuksissa […]

Lue lisää

Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komplikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]

Lue lisää

Heti aluksi pitää kiittää Matti Halosta, joka on taitollisesti saanut niin varsinaisen tekstin kuin lähdeviitteetkin mahdutettua aina samalle sivulle läpi koko teoksen. Kun teos on taitettu vaakasuoraan, on temppu onnistunut. Lukijan kannalta tämä on oiva ratkaisu, näin ei viitteitä tarvitse lähteä joka kerta etsimään takasivuilta niin kuin perinteisesti tapa on ollut. Muutenkin taitto on avara, […]

Lue lisää

Julkaisu

Neuvostoliitossa 1970-luvulla kädestä käteen kiertänyt samizdat-julkaisu Kaava antaa ohjeita siitä miten tulee toimia, mikäli joutuu pidätetyksi tai kutsutuksi KGB:n kuulusteluihin. Jakov Vinkovetskin kirjoittaman tekstin käänsi vironkielisestä versiosta Juhan Kristian Talve ja sen julkaisi suomeksi vuonna 1986 Osuuskunta Turun Kirjakahvila. Lue koko julkaisu

Lue lisää

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Eduard Kotšergin (s.1937) on outo lintu kirjailijaksi. Hän syntyi Suuren Terrorin vuonna ja joutui juuri ennen sotaa orpokotiin. Isä oli teloitettu ja puolalaissyntyinen äiti pidätetty vakoojana. Leningradin piirityksen aikana orpokodin lapset evakuoitiin Omskin lähelle entiseen vankilaan. Kuva: Eduard Kotšergin NKVD:n lastenkodissa noin kolme kuukautta ennen pakoaan. Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Kotšergin […]

Lue lisää

Viron, Latvian ja Liettuan kirjava ja eripurainenkin venäläisvähemmistö saa äänensä kuuluviin uutuuskirjassa Neuvostomaan lapset. Se on haastatteluihin perustuva reportaasikirja ja suoraa jatkoa Venäjään erikoistuneen toimittajan ja palkitun tietokirjailijan, Kalle Kniivilän teoksille Putinin väkeä (2014) ja Krim on meidän (2015). Vaikka kirja on syntynyt vauhdilla, se ei ole ollenkaan pinnallinen. Haastattelut on tehty huolella ja haastateltavat […]

Lue lisää

Öisinajattelijana ja kriitikkona tunnetun Pentti Straniuksen esikoisromaanissa Leijonasillalla vähän vaille viisi köyhistä oloista lähtenyt pikkupaikkakunnan pohjalaispoika etsii itseään maailmanvallan suurkaupungissa, Leningradissa, kaupungissa, joka ehkä oli, Neuvostoliitossa, maassa, jota ei ollut. Takakannen esittelyteksti vie lukijan − ehkä tahallisesti − harhaan. Kirja näet onnistuu olemaan se, mitä kuvattavansa, romaani, joka ei ole romaani, mutta joka on silti […]

Lue lisää

Svetlana Allilujeva (1926-2011) sai mediamaailman sekaisin maaliskuussa 1967 loikkaamalla Neuvostoliitosta Intian kautta Yhdysvaltoihin. Loikkari ei ollut kuka tahansa, vaan Josif Stalinin tytär. Sitä ei aluksi meinattu edes todeksi uskoa. Allilujevan mukanaan tuoma käsikirjoitusnivaska ”Kaksikymmentä kirjettä ystävälle” paljasti pian koko maailmalle niin henkilöllisyyden aitouden kuin hurjan tarinan Kremlin sisäpiiristä. Emerita professori Rosemary Sullivan Toronton yliopistosta teki […]

Lue lisää

Suomen kenties paras Lenin-tuntija on pitkään Lenin-museota Tampereella johtanut, nyttemmin eläköitynyt tohtori Aimo Minkkinen ja koska Lenin-museo täyttää tammikuussa 2016 jo 70-vuotta, pistän tähän muutaman mietteen Minkkisen vuonna 2014 ilmestyneestä kirjasta Lenin: Helmirasia. Kyseessä on hieman sirpaleinen näkemys eräästä maailmanhistorian tunnetuimmasta henkilöstä, mutta kirjoittaja tuntee aiheensa perin juurin. Lenin: Helmirasia -teos sisältää paljon uutta, ennen […]

Lue lisää