Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]

Lue lisää

Kuusamosta kotoisin oleva Timo Laine (s.1968) tähyili jo lapsena suljetun rajan yli myyttiseen neuvostojen maahan. Moskovaan hän pääsi ensi kerran isänsä kanssa vielä neuvostoaikana. Alle parikymppisenä Laine päätti lopulta tyydyttää uteliaisuuttaan laajemminkin: hänestä tuli varsinainen kosmopoliitti, joka on matkustanut itäistä Eurooppaa ristiin rastiin. Tätä nykyä hän toimii suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin lehtorina Prahassa. Torakoita […]

Lue lisää

Kotiryssä-instituutiossa oli tarkoitus luoda suorat henkilökohtaiset yhteydet venäläisen ja suomalaisen poliittisen eliitin välille. Myös teollisuuselämän ja kaupan vaikuttajiin toteutettiin samaa sapluunaa. Kotiryssät olivat välittäjiä tässä toiminnassa, eivät varsinaisia agentteja tai vakoilijoita. Näin sisäpiirin arkaluontoinen tieto liikkui vaivattomasti Moskovan ja Helsingin välillä. Vaikutusvaltaisin kotiryssä oli Viktor Vladimirov, eri tehtävissä Suomessa vuodesta 1955 liikkunut legendaarinen diplomaatti. Hän […]

Lue lisää

Suomalaisen nuorison kohtalo oli 1900-luvun alkupuolella syntyä keskelle kansalaissodan kauhujen ja yleismaailmallisen talouslaman sekoittamaa yhteiskuntaa. Kahtia jakautuneessa Suomessa poliittinen suuntautuminen oli pakkovalinta. 1930-luvun alussa tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoituminen äärivasemmistoon- ja oikeistoon vahvisti puolten välillä vallinneita erimielisyyksiä ja johti konflikteihin. Kommunismin aate iski kiihkeään, paikkaansa hakevaan nuorisoon terävänä. Myllerryksen keskellä se tarjosi maailmanselitystä ja oli keino […]

Lue lisää

Ville Laamasen teos Suuri levottomuus (2014) on keväällä 2003 yleisen historian proseminaarityöstä alkaneen yli kymmenen vuotta kestäneen Paavolais-tutkimuksen hedelmä. Laamanen kartoittaa ja erittelee temaattisesti etenevässä vertailevassa historiantutkimuksessaan kolmen eri totalitarismin muodon – italialaisen fasismin, saksalaisen kansallissosialismin ja neuvostoliittolaisen kommunismin – suhdetta rotuteorioihin, ihmiskehoon, nuorten kasvatukseen, naisen asemaan, erotiikkaan, intellektuelleihin, propagandaan ja uskontoon. Paavolaisen impressionististen tekstien […]

Lue lisää

Jyrki Koulumies on laatinut Risto Kangas-Ikkalan (s.1937) elämäkerran haastattelujen pohjalta. Faktat on tarkistettu dokumenteista ja lehdistöaineistosta sekä ulkoministeriön asiakirjojen pohjalta. Työ on ollut selvästi mieluinen, mutta myös mittava. Kaikille idänkaupan lähihistoriasta kiinnostuneille, asiantuntijoille ja alan veteraaneille Kohtalona Kostamus tarjoaa epäilemättä mielenkiintoisia lukuhetkiä. Risto-Kangas Ikkalan muistelmat ovat periaatteessa suhteellisen tyypillinen ”uraelämäkerta”, jossa arkisemmat lapsuuden ja nuoruuden […]

Lue lisää

Vladimir Putinin toukokuussa päättyvää presidenttiysaikaa ovat ehtineet analysoida ahkerasti niin venäläiset kuin ulkomaisetkin tutkijat yrittäen hahmottaa, mitä Venäjälle oikein tapahtui viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Menneisyyttä ja nykyisyyttä pohtimalla on koetettu luoda vaihtoehtoisia malleja, mitä tulevaisuudessa voisi olla odotettavissa. Tässä ovat kunnostautuneet viime vuosina myös suomalaiset tutkijat ja poliitikot. Suurlähettiläs Antti Karppisen kirja on jatkoa teoksille […]

Lue lisää