Ympäristöopin kirjassa oli kertomus Turun palosta. Se jäi kaupungissa kansakoulua aloittavan pikkupojan, Hannu Salmen, mieleen niin, että hän näki siitä uniakin. Vuosikymmeniä myöhemmin Salmi, nykyisin Turun yliopiston kulttuurihistorian professori, ryhtyi keräämään tapahtumaa koskevaa aineistoa ja kirjoittamaan siitä tietokirjaa. Edellinen aihetta käsittelevä teos, Svante Dahlströmin Turun palo 1827, ilmestyi lähes sata vuotta sitten eli 1930. Nykylukijaa […]
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi pitää 4.–5. syyskuuta 1827 raivonnutta Turun paloa Suomen historian taitekohtana. Tulipalo, joka hävitti käytännössä koko kaupungin, ei tuhonnut vain koteja, liikerakennuksia, hallintokortteleita, Tuomiokirkkoa, vaan myös kaiken sen sivistyksellisen aarteiston, joka oli koottu vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian kirjastoon ja kokoelmiin, hovioikeuden arkistoihin ja kaupungin kirjalliseen muistiin. Tulipalossa katosi sananmukaisesti savuna ilmaan […]
Matkustaja-autolautta M/V Estonian uppoaminen on yksi lähihistorian suurista tragedioista. Lähes 30 vuoden takainen onnettomuus aamuyöstä 27. syyskuuta 1994 on uhreissa mitattuna suurin Suomen lähivesillä tapahtunut rauhanajan merionnettomuus. Estonian uppoamisen yhteydessä surmansa sai 852 ihmistä. Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia. Aluksen uppoaminen loi kansallisen trauman niin Virossa kuin Ruotsissa ja vaikutti pitkään ja osittain […]
Arvostelu
Olavi Koivukangas on siirtolaisuuden historian tutkija ja entinen Siirtolaisinstituutin johtaja. Kirjailijalla on tiedollista osaamista kertoa myös kaunokirjallisin keinoin suomalaisen siirtolaisperheen kohtalosta. Teosta taustoittavassa johdannossa hän hahmottelee kirjoittamisen motiiveja, jotka kumpuavat yhtäältä tutkimustyöstä ja toisaalta henkilökohtaisesta järkytyksestä äidin ja viiden lapsen hukkumisesta Atlantin aaltoihin. Toki myös tämä tarina tuli tietoon tutkimuksen kautta. Koivukangas muistuttaa laajasta ja […]
Arvostelu
Yleinen marmatus seminaareista koostettujen artikkelikokoelmien kohdalla on se, että ne ovat hajanaisia ja että artikkelit antavat perin satunnaisen katsauksen aiheeseensa. Joskus tulee jopa miettineeksi, miksi artikkelikokoelmia ylipäätään julkaistaan. Toisaalta yksittäinenkin artikkeli saattaa oikeuttaa kokoelman olemassaolon. Turun yliopiston yleinen historia järjesti syyskuussa 1995 seminaarin Onnettomuus, kriisi, katastrofi (tämäntyyppiset kolmiosaiset nimet – ”sukupuoli, identiteetti, toiseus” – alkavat […]