Metatasolla tarkkailtuna teos on niinikään moitteeton esitys. Vaikka Marko Juntunen esittää paikoin painavaakin suomalaisen maahanmuuttotutkimuksen ja kotiuttamispalvelujen kritiikkiä, on kritiikin kärki yleensä intentioiltaan rakentavaa ja ihmisiä yhdistämään pyrkivää epäkohtien havainnointia, ei halpoja viholliskuvia rakentavaa yhteiskunnallista hajottamistyötä. Kaikenlainen julkaisuaikansa populistinen kiihkoilu tuntuisi kiertävän teoksen kaukaa. Varissuo sinällään on tutkijalle mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimusajankohdasta riippuen 30-40% noin 10 […]
Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]
Helmikuun 29. päivänä Oulun taidemuseossa avautunut Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa -näyttely ehti olla auki vain kaksi viikkoa. Poikkeusjärjestelyistä johtuen näyttelyyn ei voi enää tutustua paikan päällä, mutta virtuaalikierros tarjoaa kurkistuksen tärkeän ja vakavan aiheen koskettavaan ja monimuotoiseen toteutukseen. Näyttelyn tummanpuhuva kauneus ja kipu vetivät monet alkuviikkojen kävijät hiljaisiksi ja silmäkulmia pyyhittiin.
Arvostelu
Teoksen ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola ja sen kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Tuula Eskeland, Antero Leitzinger, Outi Fingerroos, Ulla Savolainen, Heli Kananen, Eeva Riutamaa ja Marjatta Hietala. Kirjoittajat lähestyvät karjalaisteemaa monista näkökulmista. Perinteinen sotahistorian näköala aiheeseen avautuu Pirkko Kanervon Karjalan menetyksen poliittisia taustaehtoja ja sodan jälkeistä maareformia tarkastelevissa artikkeleissa. Ajopuuteoriat ja […]
2010-luvun mediakulttuuri tulkitaan teoksessa tunnepainotteiseksi siten, että niin sanotun tunnetalouden merkitys on kasvanut mediateollisuuden sisällä. Samalla sosiaalisen median nousu on tuonut muuntuneeseen kulttuuriin uusia arvoasetelmia ja käytäntöjä. Tätä kautta ovat mahdollistuneet paitsi erilaiset ääriryhmäilmiöt sosiaalisessa mediassa operoivan ”valemedian” muodossa mutta myös ”medioituneen solidaarisuuden” osoitukset hyväntekeväisyyskampanjoiden voimin vakiintuneemmissa massatiedotusvälineissä. Medioituneet solidaarisuuskampanjat eivät sinällään ole uusi keksintö. […]
Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]
Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]
Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]
Arvostelu
Serafim Seppälä on aiemminkin kirjoittanut Armeniasta vaikuttavan näköisiä mutta sisällöltään varsin pinnallisia ja yksipuolisia kirjoja. Tällä kertaa hän keskittyy kaikkein kiistanalaisimpaan kysymykseen armenialaisten joukkotuhosta ja onnistuu ajoittain syventämään tarkastelua, mutta onneksi Seppälä ei edes teeskentele puolueetonta. Hänen mielestään joukkotuhoa olisi kutsuttava ”kansanmurhaksi” ja Turkki silkkaa jääräpäisyyttään kiistää sen myötä kaiken vastuunsa. Käsitteenä ”murha” edellyttää kuitenkin […]
Kelpokin kirja voi karkottaa vakavamieliset lukijat, jos sitä toimitetaan keskenkasvuisen nenäkkäästi. Into Kustannus Oy on julkaissut monen houkuttelevan taskukirjan ohella kirjoja nimillä Huorasatu, Louserit vuittuun ja Muutaman töhryn tähden. Näiden jatkoksi sopiva kirjan nimi ja kansikuva tuo mieleen lukijakunnan, jonka mielestä kellään ei ole oikeutta kieltää asiatonta oleskelua tontillaan sen enempää kuin graffitia tai muuta […]