”Perhehistorian tutkimuksen tehtävänä on historiakuviin vetoavissa debateissa nimenomaan muistuttaa menneisyyden moninaisuudesta ja suhteellistaa nykyajan huolia. Historialla on nimittäin kyky avata menneisyyttä niin, että syntyy tilaisuuksia kuvitella myös erilaisia tulevaisuuksia.” Näin toteaa tutkija Ilana Aalto uuden artikkelikokoelman Perheen jäljillä: Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa, 1400–2020 päättävässä artikkelissaan. Keväällä 2021 ilmestynyt teos tutkii perheen historiaa eri vuosisatoina ja eri […]

Lue lisää

1

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

Kansatieteilijä ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä on perehtynyt suomalaisen kodin, perheen ja naisen historiaan sekä arkielämään. Teoksessaan Pyykkilaudasta pillereihin, josta on jo ehditty ottaa toinen painos, hän paneutuu naisten jokapäiväiseen elämään maalla ja kaupungissa aikana, jolloin maa maksoi loppuun sotakorvaukset, vapautui säännöstelystä, järjesti olympialaiset, sai Armi Kuuselan Miss Universumiksi, laajensi poikien ja tyttöjen mahdollisuuksia opiskeluun, sai […]

Lue lisää

Ennen ja nytin vuoden kolmas numero on ilmestynyt. Numeron referee-artikkelit käsittelevät Suomea jääkiekkomaana, perheenjäsenien toimijuutta 1600-luvun Ruotsissa ja inkerinsuomalaisten pakkosiirtoja. Pääkirjoituksessa Lauri Keskinen taas kertoo meneillään olevasta massiivisesta siirtoprojektista, jonka johdosta kaikki lehteen vuosien varrella kirjoittaneet ovat jo saaneet tai kohta saamassa  yhteydenoton.

Lue lisää

Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]

Lue lisää

Mitä yhteistä on nykypäivän uraohjuksilla, puumanaisilla ja uuden ajan alun naimattomilla piikatytöillä? Ilmeisesti paljonkin, ainakin jos on uskominen Piikojen valtakunta-kirjan kirjoittajaa Tiina Miettistä. Suurelle yleisölle suunnattu teos kuvaa naimattomien naisten elämää, kohtaloita ja ratkaisuja varhaismodernin ajan Ruotsin valtakunnassa, johon myös Suomi tuolloin kuului. Miettinen on Ruotsin vallan ajan perhe- ja sukuhistoriaan perehtynyt historiantutkija ja kirja […]

Lue lisää

”Uudet keksinnöt ja esineet helpottavat ihmisten elämää, mutta ne muuttavat myös maailmaa ympärillään. Lastenvaunut ovat siten mitä kiinnostavin kulkuneuvo”. Lastenvaunujen historia on samaan aikaan sekä yksityistä että yleistä – ne ovat osa yhden perheen ja lapsen historiaa, mutta niillä on aina ollut myös laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Tarinassa lastenvaunujen kehityksestä ja merkityksestä yhdistyvät muun muassa länsimaisen […]

Lue lisää