Historian sisällä elävinä meidän on vaikeaa tietää, missä olemme juuri nyt suhteessa aiemmin tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Lienee melko riidatonta, että nyt aika on toisenlainen kuin aiempi, kylmän sodan päättymisen jälkeinen ajanjakso – vai oliko noissa parissa vuosikymmenessä muutenkin kyse vain läntisestä ylioptimismista. Tapahtumien muutosvauhtia kuvaa, että vielä Timo Miettisen teoksen ilmestymisen aikoihin syksyllä 2021 perinteinen […]
Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]
Markku Jokisipilän teos on akateemiseen tutkimukseen pohjautuva tietokirja, tai kuten tekijä sitä kutsuu, suurelle yleisölle suunnattu tutkimuskirja. Vaikka kyseessä ei ole siis varsinainen vertaisarvioitu tutkimus, haluaa tekijä silti korostaa sen pohjautumista tieteeseen, avaten alussa myös tutkimusprosessia. Luonnollisesti sitä ei silti voi aivan vastaavin kriteerein arvioida kuin tutkimusta, jossa on omat muodollisuutensa. Kirjaa on pidetty kaikkein […]
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen ”Unionin tila”-puheensa Euroopan parlamentissa. Käsittelen tässä, kuinka tämän tyyppisiä poliittisia tekstejä voidaan purkaa ja analysoida data-analyysin keinoin, ja kaivaa niistä esiin helposti piiloon jääviä, olennaisia seikkoja. Puhe korosti eurooppalaisille arvoille ja demokratialle keskeisten vapauksien suojelun ja turvaamisen tärkeyttä, sekä jatkuvuutta ja jo saavutettujen asioiden puolustamista.
Yhdysvaltojen historiaa on aiemmassa tutkimuksessa lähestytty monesta eri näkökulmasta aikakausijaottelusta eri väestöryhmien menneisyyden kuvaamiseen. Kuitenkin koko Yhdysvaltojen alueen historian kattaminen aina mantereen asuttamisesta nykypäivään on urakka, johon harva tutkija uskaltaa lähteä. Yleisteoksen kirjoittaminen on aktiivista valintojen tekemistä ja se vaatii niiden tiedostamista: Mikä on tärkeää ja mikä jätetään syrjään? Miten rakentaa luvuista ja niiden kautta […]
Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]
Venäjän vallankumouksesta on kirjoitettu hyllymetreittäin. Monarkian kaataneesta helmikuun vallankumouksesta ja bolševikit valtaan nostaneesta lokakuun vallankumouksesta sekä niiden taustoista, syistä ja seurauksista on voinut lukea esimerkiksi Richard Pipesin, Sheila Fitzpatrickin, Richard Stitesin, Boris Kolonitskyn, Alan Woodin ja Orlando Figesin teoksista. Venäjän historiaan ja viktoriaanisen ajan naishistoriaan erikoistunut brittiläinen tietokirjailija Helen Rappaport on löytänyt tähän paljon tutkittuun […]
Erkki Tuomioja on kirjoittanut uuden kirjansa monessa roolissa. Kokeneena ulkoministerinä ja kansanedustajana hän haluaa antaa seikkaperäisen ja vakuuttavan kuvan eduskunnasta ja valtioneuvostosta ulkopolitiikan hoitajana, oli kysymys sitten EU-asioista tai Suomen ja Venäjän suhteista. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana hän käyttää historiaa tulevaisuuden ajatteluun. Hän murehtii historian väärinkäyttöä niin meillä kuin muualla, etenkin Itä-Euroopassa […]
Poliittinen ideologia tai maailmankatsomus paljastuu usein parhaiten sitä kautta, mikä jätetään sanomatta tai mikä ei tarvitse perusteluita. Poliitikkojen kärjekkäimmistä lausunnoista, jotka ovat oleellinen osa politiikkaa ja viholliskuvan määrittelyä paljastuu kyllä politiikan tekemisen tapa, mutta ajattelun juuret voivat jäädä ymmärtämättä. Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon elämästä ja politiikasta kertovat, kärjekkäitä lausuntoja ruotivat kirjat kärsivät osin juuri […]
Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]
Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on 240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]
Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]
Tietosanomat
Lukuisat autoritarismiin keskittyneet historioitsijat ja muut tutkijat Euroopan ja Pohjois-Amerikan yliopistoista ovat allekirjoittaneet julkisen kirjeen, jossa he varoittavat demokratian tilasta maailmanlaajuisesti ja vaativat välitöntä toimintaa.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]
Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]
Viime vuosina Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt monella tavalla. Uudelleenitsenäistymisen alkuvuosien avustuspolitiikka ja yhteisöjen ja kuntien välinen ystävyystoiminta on hiljalleen hiipunut ja kanssakäyminen niin talouden, kulttuurin kuin politiikankin saralla on muuttunut molempia osapuolia hyödyntäväksi yhteistyöksi. Helsinki ja Tallinna ovat lähentyneet toisiaan ja muodostavat jo nyt eräänlaisen voimakaksikon, jotkut jopa suunnittelevat tunnelia kaupunkien välille ja […]
Witold Szabłowskin haastattelut ja tuokiokuvat kertovat omaa ruohonjuuritason tarinaansa siitä, kuinka entiset neuvostotasavallat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat etsivät yhä tasapainoa menneisyyden käytäntöjen ja nykyajan tehokkuuden välillä. Siirtymä kapitalismiin ei kaikkialla ole ollut sujuva ja vanhat tavat ovat juurtuneet syvään. Szabłowskin haastateltavina on lähinnä heitä, jotka ovat niukasti päässeet osallisiksi uuden maailmanjärjestyksen hedelmistä: syrjäseutujen ja […]
Theodor W. Adornon (1903-1969) vuonna 1967 pidetyn luennon julkaisu nykyhetkessä vie helposti ajatukset 2000-luvun oikeistopopulistisiin virtauksiin läntisessä maailmassa. Ja miksi ei veisi, yhtäläisyyksiä löytyy helposti siinä missä eroavaisuuksiakin. Nationalismin haamumainen nousu keskellä globalisaatiokehitystä, nopea tuotanto- ja viestintäteknologinen muutos, pääomien keskittyminen ja affekteihin nojaavan propagandan menestys yhdistävät ilmiöitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse on yksittäisestä […]
Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]
Kuten Mart Laarin teoksen alkuperäisnimestä voi päätellä, kyse on teoksesta, joka on suomennettu ja toimitettu kahdesta alkuperäisteoksesta, nimeltään Pööre 1 & 2 (Käännös, Käännekohta) vuodelta 2015. Suomennettu, Petteri Aarnoksen toimittama versio käsittää Laarin julkaisujen ensimmäisen osan kokonaan ja toisesta osasta valikoituja osia, joiden tekijä ja toimittaja ovat katsoneet olevan sellaisia, jotka saattavat kiinnostaa suomalaisia. Siksipä […]