Arvo Tuomisen uusi tietokirja Vladimir Putin. Koko tarina on toisenlainen elämäkerta, analyysi joka pyörii ehkä vähemmän päähenkilön yksityiselämän ympärillä kuin monet nykyiset yli-intiimit henkilöhistoriat. Vladimir Putinin valtaannousuun vuonna 2000 ei liity muutenkaan sellaisia juonitteluja ja liittoumia kuin Stalinin diktatuurin pystyttämiseen. Putinin vallankäytössä on kuitenkin samoja piirteitä kuin Stalinin. Hädän, sodan ja kriisien aikana Venäjällä korostuvat […]
Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]
Tietosanomat
Saksan kansallisarkisto Bundesarchiv on koonnut Weimarin tasavallan perustamisen 100-vuotisvuoden muistoksi verkkonäyttelyn, jota varten Bundesarchiv on digitalisoinut tuhansia asiakirjoja ja audiovisuaalisia aineistoja.
Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]
Suomen historiassa eräs tarpeettoman vähälle huomiolle jäänyt valtiomies on Leo (Leopold) Mechelin (1839–1914), josta ainoa elämäkerta on Sigurd Nordenstrengin vuosina 1936–1937 ilmestynyt kaksiosainen teos L. Mechelin. Hans statsmannagärning och politiska personlighet I – II. Siksi Mechelinin oikeusajattelusta 2012 väitelleen Elisabeth Stubbin uusi teos herätti toiveen, että olisi lopultakin saatu moderni, nykyajan lähtökohdista käsin kirjoitettu elämäkerta […]
”Voi vittu! Sinä olet, jos mahdollista, vielä tyhmempi kuin minä luulin.” – pääministeri Juha Sipilä toimittaja Salla Vuorikoskelle (Keskustan valtakunta, s. 187) Vähän pelottaa kirjoittaa tätä. Nimittäin kun Sulo Aittoniemi tutki poliisina Keskustan ja SDP:n korruptiota 1980-luvun Noppa-jutussa, hän sai peräänsä koko valtiokoneiston presidentti Koivistosta pääministeri Sorsaan ja Suojelupoliisiin. (Korruptio Suomessa, s. 48–56) Edelleen vuonna […]
Teemu Tammikon (ent. Sinkkonen) väitöskirja Political Responses to Terrorism (2009) käsitteli maaliskuussa 2004 Madridissa paikallisjuniin tapahtuneita terrorihyökkäyksiä ja niiden vaikutusta esimerkiksi kriisinhallintaan ja espanjalaiseen äänestyskäyttäytymiseen. Sittemmin hän on työskennellyt eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. Tammikon tausta näkyy myös nyt arvioitavassa teoksessa, niin kirjan ansioissa kuin vähemmän onnistuneissa ratkaisuissakin. Teoksen ehdottomia ansioita ovat tarkasteltavan asian mielekäs […]
Veikko Vennamon (1913-1997) poliittisesta kulta-ajasta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja sitä kesti vain muutaman vuoden – korkeintaan vuosikymmenen. Tämä on hieman yllättävää, ajatellen puolueen mielikuvaa ja mainetta Suomen poliittisessa lähihistoriassa, joka on selvästi sen kokoa ja todellista vaikutusvaltaa suurempi. Vielä vaaleissa 1958 Veikko Vennamo valittiin eduskuntaan Maalaisliiton listoilta. Maalaisliiton puheenjohtajataiston vuonna 1956 hävinnyt Vennamo […]
Vallasta voi hurmaantua ja siihen voi rakastua. Mitä useampi vuosi kuluu, sitä alkaa kuitenkin pitää yhä enemmän itsestään selvänä. Suhteessa valtaan ja hallitsemiseen on varmaa vain se, että jonain päivänä on luopumisen aika. Toisille se on jopa helpotus, mutta kaikilta se ei onnistu. Professori (emeritus) Martti Turtola on valinnut teoksensa aiheeksi ehkä paljastavimman näkökulman presidenttiemme […]
Uskontotieteen päivä ”Uskonto ja poliittinen päätöksenteko” pidettiin 7.3. 2019 klo 11-14. Seminaarin esitelmät ovat nyt katsottavissa netissä.
Demokratia utopiana & sen vastavoimat tarjoaa aikalaisdiagnostisen ja voimakkaasti kantaa ottavan katsauksen demokratian nykyisiin kipukohtiin. Samalla kirja on myös toiveikas. Vaikka tällä hetkellä demokratiaa uhkaisikin näivettyminen, on myös toivoa paremmasta. Demokratia voidaan löytää uudelleen. Demokratiaa voidaan Teppo Eskelisen mukaan ajatella joko yksilöiden tasa-arvoon ja yhtäläisiin vaikutusmahdollisuuksiin perustuvana poliittisena ideaalina tai tiettyihin perusvapauksiin nojaavana yhteiskuntamallina. Liberaalissa […]
Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]
Nimensä teos on saanut Zachris Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittaman isänmaallisen runon, ”Kesäpäivä Kangasalla”, mukaan. Runon ja siitä sävelletyn laulun luonnonläheinen isänmaallinen viritys istuu Siltalan mukaan hyvin metsäteollisuuden sinivalkoiseen omakuvaan. Siltala kuvaa itsenäisen Suomen metsäteollisuuden väkevää poliittista vaikutusvaltaa, jota kuitenkin ovat menestyksellä suitsineet toimiva demokratia ja vahvat instituutiot sekä maaseudun ja työväen vastavoimat. Metsäteollisuuden avulla Suomi […]
Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on päättänyt palkita tänä vuonna Urho Kekkosen nimeä kantavalla tunnustuspalkinnolla poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleisen hänen teoksestaan Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa. Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841. Kristiina Kalleisen teos kertoo ministerivaltiosihteeri Rehbinderin toiminnasta Suomen etujen puolustamisessa autonomian kauden alussa. Rehbinder joutui tasapainoilemaan paikallisten ja yleisvaltakunnallisten etujen välillä. Hän sovitteli Suomessa […]
Kirjojen lukeminen peräkkäin antaa mielenkiintoisen kuvan siitä miten eri tavalla eri sukupolvet ovat vastanneet postmaterialistisiin poliittisiin ristiriitaulottuvuuksiin. Vihreän liiton ensimmäinen kaarti oli 1950 -luvulla ja 1960-luvun alkupuolella syntyneitä, kun autonomisen liikkeen toimijat olivat heitä 10 – 30 vuotta nuorempia. Sosiologi Karl Mannheim kehitti poliittinen sukupolvi – käsitteen. Hänen mukaansa ihmisen yhteiskunnallinen tietoisuus alkaa aueta hieman […]
Arvostelu
Risto Hauvosen teos Taistelu Koivistosta. Mauno Koiviston presidenttikausi lähihistorian puntarissa esitellään johdannossa tutkijan väitöskirjasta innoituksen saaneeksi jatko-osaksi, jossa tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty Donald C. Wattin kehittämää typologiaa historiakuvan kehittymisestä tutkimuskohteena olevassa tapahtumassa. Historiantutkijoille Wattin typologia on ehkä tuttu, mutta muun yleisön palvelemiseksi sovellettavaa metodia olisi ollut perusteltua avata hieman laajemmin. Toisaalta työn varsinaisen sisällön kannalta Wattin […]
Åbo Akademin pohjoismaiden historian professorin Nils Erik Villstrandinja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen yhdessä toimittama antologia Öppet fall hyödyntää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1917 viettäjien intoa katsoa taaksepäin Suomen pitkään historiaan. Aikana jolloin kansakuntien pitkän linjan historioita kirjoitetaan lähinnä vain oppikirjatarkoituksiin, tutkijoiden hanke on kiinnostava. Miten uhmata historiateoreetikkojen kantaa, jonka mukaan pitkän linjan historian […]
Arvostelu
Jakautuneisuus on nykyään Yhdysvaltojen suurin ongelma, joka näyttää vain syvenevän ja kärjistyvän entisestäänkin. Niinpä on avartavaa ja hyödyllistä julkaista teos, joka uppoutuu Yhdysvaltojen jakautumisen historiaan ja alkusyihin. Markus Kantolan teos tarkastelee aihetta presidenttien kautta ja kannalta – karismaattisilla ja retorisesti taitavilla presidenteillä on kautta Yhdysvaltain historian ollut suuri vaikutus demokratian mallimaan historiaan. Esimerkkinä vaikka 1930-luvun […]
Arvostelu
Idänkauppa kuuluu Jyrki Koulumiehen erityisosaamisen piiriin. Henkilökohtaisen suhteen aiheeseen hän hankki 1970-luvun lopussa Uuden Suomen Moskovan kirjeenvaihtajana. Sittemmin Koulumies on palannut aihepiiriin kirjoissa Moskova, Mullova ja minä (2008) ja Kohtalona Kostamus – Risto Kangas-Ikkalan muistelmat (2012). Näiden ohella hän teki Elinkeinoelämän valtuuskunnan Idänkaupan veteraanit -hankkeeseen joukon haastatteluita, joihin tämä teos Koulumiehen omien kokemusten ohella ensisijaisesti nojaa. Kirjan idea on […]
Maailmanpolitiikkaa ovat viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana ravistelleet lukuisat kriisit ja konfliktit, joiden keskellä yhä tänäänkin elämme. Terrorismi, talouskriisit ja pakolaisuus ovat globaaliongelmia, joiden vaikutukset tuntuvat yhä selvemmin myös Euroopassa ja joiden ratkaisemiseksi myös Euroopan unioni (EU) joutuu yhä aktiivisemmin toimimaan osana globaalia yhteisöä. Kuitenkin Suomessa elää yhä edelleen varsin voimakkaana se virheellinen ajatus, että […]