Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]

Lue lisää

Odotin Seppo Kääriäisen kirjalta paljon kolmesta syystä. Ensinnäkin Kääriäisen väitöskirja Sitä niittää mitä kylvää” vuodelta 2002 oli tarkkanäköinen teoreettisesti reflektoiva kuvaus keskustapuolueen kehityksestä vuosina 1964 – 2001. Toiseksi, vuonna 2003 ilmestynyt Karina Jutilan väitöskirja Yksillä säännöillä, kaksilla korteilla? kritisoi keskustan päätöksentekotapaa, jossa Kääriäinenkin on ollut puoluesihteerikautensa aikana mukana. Kolmanneksi Jarmo Korhonen julkaisi vuonna 2014 lähes […]

Lue lisää

Sirpa Ahola-Laurilan kirja ei ole harvinaista lajia. Puoluetta kritisoivia kirjoja on kirjoitettu jos ei kirjastollista niin ainakin hyllymetreittäin, esimerkiksi vuonna 2014 Jarmo Korhonen kohahdutti Väyrysen valtakunta –teoksellaan. Korhosen lisäksi tällaisia kirjoja ovat kirjoittaneet puolueiden entiset puheenjohtajat, puoluesihteerit ja ministerit.  Klassinen tämän lajin teoksia ovat entisen kommunistijohtajan Arvo Poika Tuomisen tuotanto, jossa hän tuomitsee entisen puolueensa. […]

Lue lisää

Englanniksi vuonna 2012 ilmestynyt artikkelikokoelma War in Peace: Paramilitary Violence in Europe after the Great War on ansainnut ripeän suomennoksensa. Teos havainnollistaa, kuinka sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukot harjoittivat väkivaltaa ja pyrkivät täyttämään vallankumousten ja sekavien olojen synnyttämiä valtatyhjiöitä eri puolilla ensimmäisen maailmansodan jälkeistä Eurooppaa. Tuttuja selitysmalleja kyseenalaistava ylirajainen tutkimusote Sodasta rauhaan sisältää painokkaan johdantoluvun ja […]

Lue lisää

Belgian kuningas Albert vieraili kesäkuussa 2010 Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa osallistuen maan itsenäisyyden 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Kuninkaan matka nostatti etukäteen kiihkeitä tunnelmia Belgian parlamentissa. Kiivaita keskusteluja ei lieventänyt se, että maan silloinen ulkoministeri Louis Michel oli nimittänyt kuningas Leopold II:sta – Albertin isoisosetää – aikansa suureksi visionääriksi ja sankariksi. Kongo kuohuttaa Belgiassa, missä siirtomaakauden historiaan liittynyt […]

Lue lisää

Italialaisen kommunistin Domenico Losurdon kirja on edustavinaan vastaiskua Stéphane Courtois’n 1990-luvulla myyntimenestykseksi nousseelle Kommunismin mustalle kirjalle. Erotuksena on kuitenkin, että Courtois oli entinen maolainen ja yritti systemaattisella tilinpäätöksellään hakea itselleenkin synninpäästöä. Losurdo sen sijaan oli kommunistipuolueen jäsen 1960-luvulta pitkälle 1990-luvulle, eikä mikään katuva ex-liberaali. Vaikka kirja on julkaistu huolitellulla suomenkielellä, sisältää 1256 alaviitettä ja hakemiston, […]

Lue lisää

Aikalaistensa humoristisesti ”Laihian profeetaksi” kutsuma Santeri Alkio on muuan niistä kansanvaltamme alkuaikojen poliittisista voimahahmoista, joiden aatemaailma ja arvovalta ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa. Siinä, missä monet muut eurooppalaiset talonpoikaispuolueet ovat menettäneet enimmän osan kannatuksestaan, ratsastaa Alkion elämäntyöstä alkunsa saanut Suomen Keskusta parhaillaan jälleen kerran mielipidemittausten aallonharjalla maan suosituimpana puolueena. Puolueen kestokyky lienee paljolti vahvan koneiston ansiota, mutta […]

Lue lisää

Viimeisen 20 vuoden kuluessa kansainvälisten ja kansallisten tuomioistuinten ovet ovat käyneet vauhdikkaasti, historian tulkinnoista ja muistamisen oikeutuksesta on kiistelty kansainvälisen politiikan näyttämöillä, oikeusistuimissa, totuuskomissioissa ja kulttuurivaikuttajien areenoilla. Sorretuiksi itsensä kokeneet kansanryhmät, vähemmistöt ja henkilöt hakevat oikeutta ja hyvitystä. Asiantuntijat pohtivat, mikä on kärsimyksen määrä ja laatu, kuka on oikeutettu esittämään vaatimuksia sorrettujen nimissä, kuka on […]

Lue lisää

Reko Ravelan suorasukaisen kriittisen kirjan lähtökohdat ilmenevät jo nimestä ja esipuheesta. Ravelan ansioksi on luettava, ettei hän salaile poliittista väriään, eikä yritä teeskennellä puolueetonta. Hänen mukaansa kansainvälinen interventio Afganistaniin on ”massiivinen…katastrofi”, jonka seurauksena ”Afganistanin rauha ja vakaus näyttää yhä kaukaisemmalta.” (s. 11) Ravela ei vaivaudu selittämään, kuinka paljon läheisemmiltä nämä haaveet näyttivät Talibanin ollessa vallassa […]

Lue lisää

Kahdeksan vuotta sitten kohtuutonta kansainvälistäkin julkisuutta saanut kohu Suomen sodanaikaisesta ulkomaalaispolitiikasta tuotti useita perusteellisia tutkimuksia, joista ehkä tärkein on Pekka Kauppalan kirja Suomesta talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon luovutetuista ihmisistä. Kirja kattaa neuvostosotavangit, ns. Leinon vangit ja itäloikkarit 1950-luvun puoliväliin asti, mutta tuo selvyyttä myös saksalaisten sotavankien ja Suomesta Saksaan siirrettyjen neuvostosotavankien kohtaloon. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty […]

Lue lisää

Historiankirjoittajasta tulee uudisraivaaja kun hän kirjoittaa ensimmäisen suomenkielisen yleisteoksen jonkin maan historiasta. Kun kohteena on Afganistan, jossa käytetään arabialaisperäistä kirjaimistoa, haasteena on mm. nimien ja käsitteiden suomentaminen. Afganistan on myös parhaillaan poliittisesti ladattu aihe, johon hätäisimmät tutkijat ja toimittajat ovat kytkeneet vaikeasti muutettavia ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä. Andrei Sergejeff on saanut Helsingin yliopistossa orientalistisen koulutuksen, mutta […]

Lue lisää

Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet on sujuva ja huolellinen esitys Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyöstä 1933-1944. Sen kohutuin ”paljastus” on, että muutamat Valtiollisen poliisin saksalaismieliset edustajat olisivat osallistuneet jatkosodan hyökkäysvaiheessa otettujen sotavankien teloituksiin ja toimittamiseen Norjaan. Tämän ei pitäisi sinänsä olla mikään yllätys, sillä olihan Saksalla rintamavastuu Pohjois-Suomessa. Silvennoinen ei kuitenkaan lopulta todista, että suomalaiset olisivat […]

Lue lisää

Åbo Akademin professori, kuluneena vuonna Ruotsissakin palkittu Max Engman on julkaissut rutiinilla useita kirjoja pietarinsuomalaisista ja tavalla tai toisella heihin liittyvistä aiheista. Niissä on yhdistynyt vankka, 1970-luvulta alkanut historiantutkimus ja lukijaystävällinen ilmaisu runsaine kuvituksineen. Uusimmassa tiiliskivessään Engman luonnehtii tyylilajiaan ironiaksi (s. 15), mutta mitenkään häiritsevä se ei ole. Kirjan teksti on kauttaaltaan asiallista, mutta silti […]

Lue lisää

Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella. Vaikka upseerien kuuluminen poliittisiin puolueisiin kiellettiin jo 1918, ei yhteiskunnallisesti suuntautunutta ajattelua voitu kahlitakaan. […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää

Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia […]

Lue lisää